….Natalia Linsén opettelee valokuvausta Viipurissa 1887..Natalia Linsén lär sig fotografering i Viborg….
….Uuden ammatinvalinnan taustalla mm. perheen niukka toimeentulo
Natalia ja Gabriel Linsénin perheessä lisätienestit olivat tarpeen. Gabriel toimi Porvoon lukiossa eli Borgå gymnasiumissa musiikinopettajana, johti kuoroa, välillä jopa 14 hengen orkesteria, antoi yksityistunteja ja sävelsi edelleen ahkerasti. Lisäksi hän toimi Porvoon suomalaisen kirkon urkurina. Natalia puolestaan oli aktiivinen hyväntekeväisyystyössä ja vaikutti Porvoon kulttuurielämässä, tehtäviä, joista ei tienestiä viiden hengen perheen elättämiseksi saanut. Hakipa ennakkoluuloton ja sukupuolirajat ylittävä Natalia työpaikkaa myös Kiialan kartanon viinanpolttimon tarkastajaksi tehtävää hoitaneen Jacob Less’n kuoltua. Natalia ei kuitenkaan tullut valituksi ja syyksi arvioitiin väärää sukupuolta.
Tarve omalle valokuvaamolle Porvooseen
Porvoon kaupunginlääkärin Albert Lindhin sanotaan saaneen idean ja ehdottaneen Natalia Linsénille valokuvaajaksi ryhtymistä. Elettiin vuotta 1887 ja Porvoossa ei ollut vielä omaa vakituista valokuvaamoa ja ammattimaista valokuvaajaa sitä hoitamassa. Kaupungissa oli toki vieraillut erinäisiä taitavia valokuvaajia, jotka pystyttivät väliaikaisen valokuvausateljéen esimerkiksi johonkin yksityiseen taloon tai vaikkapa Seurahuoneelle, empirekaupungin puolelle torin laidalle. Kierteleviä valokuvaajia kävi kaupungissa kuitenkin yhä vähemmän ja porvoolaisten piti matkustaa kuvausta varten Helsinkiin asti. Vakituiselle valokuvausateljéelle voisi todellakin olla kysyntää.
Valokuvien antaminen lahjaksi oli kasvattanut suosiotaan samoin kuin perhealbumien tekeminen. Kodeissa esille asetettu perhealbumi kertoi vieraille ja albumia silmäilleille paitsi perheen kuulumisia myös perheen tärkeistä sosiaalisista suhteista. Kuuntele aiheesta kertova mielenkiintoinen Hannele Tenhovuoren vlogi.
Natalian uutta ammatinvalintaa puolsi myös se, että valokuvaajan ammattia pidettiin naiselle sopivana. Tosin raja-aitoja tunnetusti rikkovana naisena Natalialle tuo näkökulma ei ehkä ollut merkittävin syy ryhtyä toimeen (oma tulkintani). Kuten todettu, Natalian ja Gabrielin perheen toimeentuloa kuvataan niukaksi, minkä sanotaan olleen tärkeä syy Natalian uudelle uralle. Mutta varmasti yksi suuri motivaattori olivat taidot, ainakin piilevät, sekä hänen innostuksensa aiheeseen. Lisäselvityksen paikka on, mikä oli Natalian kokemus valokuvaamisesta ennen vuotta 1878 Viipuriin valokuvaoppiin matkustamista. Oliko hän päässyt kokeilemaan valokuvausta jo aiemmin, oliko hänellä oma kamera ennen Viipuriin matkustamista?
Valokuvaajan oppiin Viipuriin 1887
Missä oppia valokuvausta? Viipurissa oli juuri aloittanut toiminnan ja avannut oman valokuvausateljéen taitavana valokuvaajana tunnettu norjalainen Fredrik Diehl (kuva 1). Niinpä Natalia matkusti Viipuriin Diehlin oppiin. Linsénin perheen lapset olivat tuolloin vielä nuoria; Karl Garbiel oli kolmetoistavuotias, Anna Maria yksitoistavuotias ja Henrik Wilhelm yhdeksänvuotias. Natalialla oli Viipurissa myös tukiverkostoa. Hänen veljensä Carl, lempinimeltään Rola, asui siellä perheineen. Vuonna 1888 Natalia palasi Porvooseen ja aloitti ammattivalokuvaajana perustaen oman valokuvausateljéensa Vanhalle Vuorikadulle.
..
Familjens knappa ekonomi låg bl.a bakom det nya yrkesvalet
Natalia och Gabriels Linséns familj behövde mera inkomster. Gabriel verkade som musiklärare i Borgå Gymnasium, ledde en kör, dirigerade en orkester på ibland t.o.m 14 personer, gav privatlektioner och komponerade fortfarande flitigt. Dessutom var han kantor i den finska kyrkan. Natalia å sin sida var aktiv inom välgörenhetsarbetet och kulturlivet i Borgå. För detta arbete fick hon ingen lön, så hon kunde inte försörja familjen på fem personer. Den fördomfria Natalia sökte alltså jobbet som övervakare av brännvinsbrännandet på Kiala gård efter att Jacob Less, som skött värvet, hade dött. Natalia valdes inte till jobbet.
Borgå behöver en fotoateljé
År 1887 fanns det varken en egen stadigvarande fotoateljé i Borgå, eller en professionell fotograf som skulle kunna sköta en sådan. Visserligen hade en del skickliga fotografer besökt Borgå och byggt upp tillfälliga ateljéer till exempel i privata hem, trädgårdar och i Societetshuset. Det kom dock allt färre kringresande fotografer till Borgå och därför måste Borgåborna resa till Helsingfors för att låta fotografera sig. Det kunde verkligen finnas ett behov för en stadigvarande fotoateljé i Borgå. Så stadsläkaren Albert Lind föreslog för Natalia att bli fotograf. Fotografering ansågs dessutom vara ett lämpligt yrke för kvinnor. Som den banbrytande kvinna som Natalia var, undrar jag om detta ändå var den betydande orsaken till att hon tog sig an detta (tolkningen är min egen)?
Det hade blivit populärt att ge fotografier i present, liksom att göra familjealbum. Ett album som ställts fram berättade hur familjen hade det och också om dess sociala relationer. I Hannele Tenhovuoris vlog hittar du mera om ämnet.
Som tidigare konstaterats, beskrivs Natalias och Gabriels familjs ekonomi som knapp. Detta sägs vara en viktig orsak till den nya karriären. Men säkerligen drevs Natalia också av sina eventuella dolda talanger och en iver för ämnet. Vad hade Natalia för erfarenhet av fotografering innan hon reste till Viborg? Det borde redas ut. Hade hon kanske fått prova på att fotografera redan tidigare? Hade hon en kamera innan resan till Viborg?
1887:till Viborg för att gå i lära hos en fotograf
Den norska fotografen Fredrik Diehl (bilden) var känd som en skicklig fotograf. Han hade nyss påbörjat sin verksamhet och öppnat sin ateljé i Viborg, när Natalia kom för att gå i lära hos honom. Hon studerade yrket med ”lärling-gesäll metoden”, som var ett vanligt sätt att studera på den tiden. Natalia fick gå i lära hos en yrkesskicklig fotograf. Detta förklarar säkert hennes högklassiga arbete senare som professionell fotograf. I november 1888 grundade Natalia en fotograferingsatelje´ i sitt hem på Gamla Berggatan i Borgå.
….
….Kuva 1. Natalia Linsénin valokuvauksen oppi-isä norjalainen Frekdrik Diehl, Viipurissa otetussa valokuvassa 1887.
..
Bild 1. Natalia Linséns lärofader i fotografering, den norska Fredrik Diehl. Fotot taget i Viborg 1887.
….
….Natalia työskenteli Diehlin valokuvaamossa Fredrik Diehlin oppilaana. Hän opiskeli ammattin “kisälli-oppipoika” tai tässä tapauksessa oppinainen -menetelmällä. Se oli tuohon aikaan yleinen tapa kouluttautua ammattiin. Valokuvaamo sijaitsi Viipurissa osoitteessa Katrinekatu 4.
Wiborg Nyheter kirjoittaa artikkelissaan Fredrik Diehlistä seuraavasti.
Redan i september 1887 hade han (Fredrik Diehl) etablerat sin egen ateljé i Wiborg på Katrinegatan 4 mittemot hotell Andrea. Sven Hirn skriver att Diehl etablerade sig i Wiborg utan svårigheter, ateljén blev en framgång och familjen Diehl mådde väl.
- Wiborg Nyheter, 2008, 7.1.
Jo syyskuussa 1885 oli hän (Fredrik Diehl) perustanut oman ateljeen Viipuriin, Katrinekatu 4:ään, hotelli Andreaa vastapäätä. Sven Hirn kirjoittaa, että Diehl asettui Viipuriin ongelmitta, ateljeesta tuli menestynyt ja perhe Diehl voi hyvin.
- Wiborg Nyheter, 2008, 7.1.
Samaisessa Wiborg Nyheter -lehdessä on artikkeli myös Natalian veljen vaimosta Ingrid Boreniuksesta, joka toimi Viipurissa opettajana (linkki artikkeliin alla). Norjalainen Diehl oli siis vasta muuttanut perheineen Viipuriin. Kirjoituksesta ja muistakin lähteistä päätellen Natalia pääsi todella ammattitaitoisen kuvaajan oppiin. Opettajan ammattitaito varmasti selittää Natalian korkeatasoista työnjälkeä ammattikuvaajana hänen Porvooseen palattuaan.
Kiinnostavaa olisi selvittää lisää Natalian elämästä ja valokuvaajan ammattiin opiskeluajasta Viipurissa. Olivatko Linsénin perheen lapset mukana, vai keskittyikö Natalia Viipurissa vain valokuvauksen opetteluun? Ja millaista kokemusta, jos lainkaan, Natalialla oli valokuvaamisesta ennen Viipuriin matkaamista?
Lopuksi
Toivottavasti tämä taustatieto Natalia Linsénin alkutaipaleesta yhdeksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista valokuvaajiksi on ollut sinusta kiinnostava. Mikäli sinulla on blogikirjoitukseeni kommentteja tai mahdollisia lisätietoja, kirjoitathan viestisi alla olevaan kenttään tai lähetä sähköpostia o.pekkinen (at) gmail.com.
Pääasialliset lähteet tässä blogissa:
- Wiborgs Nyheter 7.1.2008
- Kirja: Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen, ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5 (1992)
- Porvoon kaupungin historia 3:2 vuodet 1879-1918, Anneli Mäkelä-Alitalo, Bookwell, Porvoon kaupunki 2004.
- Porvoon kansalaisopiston luento, Hannele Tenhovuori, - Vanhojen valokuvaajien Porvoo
- Facebook-ryhmä menetetyn Karjalan valokuvaamoista kiinnostuneille
https://www.facebook.com/kuvaamotkarjalassa
..
Den Linsénska familjens barn var bara 9-13 år gamla då Natalia bodde i Viborg. Var barnen med i Viborg eller stannade de kvar i Borgå? Hur länge var Natalia i Viborg? Hade Natalia möjligen erfarenhet av att fotografera innan resan till Viborg? Det skulle vara intressant att hitta en brevväxling från den tiden och få kunskap om den tiden i Natalias liv. Hon hade ett stödnätverk i Viborg, brodern Carl med familj bodde nämligen där.
Fotoateljén var belägen på adressen Katrinegatan 4. Wiborg Nyheter skriver i sin artikel följande om Fredrik Diehl:
I samma tidning finns en artikel om Ingrid Borenius som var Natalias brors fru och lärare i Viborg.
….