….Natalia Linsén perustaa valokuvaamon Porvooseen 1888.. Natalia Linsén grundar en fotoateljé i Borgå 1888….
….Natalia Linsén opiskeli valokuvausta Viipurissa vuosina 1887-1888 ja oli nyt valmis uuteen ammattiin sekä perustamiaan Porvooseen vakituisen valokuvaamon, ensimmäisen lajissaan. Natalia ja Gabriel Linsénin viisihenkinen perhe oli muuttanut asumaan isoon ns. Boreniuksen taloon, Natalian lapsuudenkotiin Vuorikatu 9:ään. Natalian isä rovasti Fernidand Boreniuksen oli kuollut vuonna 1881 ja talo oli siirtynyt Natalian siskon Lillin omistukseen. Lilli itse asui edelleen piharakennuksessa ja vuokrasi talon nyt sisarelleen Natalialle ja hänen perheelle. Alkoi Natalian oman ateljéen suunnittelu ja rakentaminen talon yläkerrokseen.
..
Natalia Linsén studerade fotografering i Viborg 1887-1888 ( exakt tidpunkt känner man inte till) och när hon kom tillbaka till Borgå var hon redo för sitt nya yrke. Natalia öppnade den första yrkesmässigt ledda, stadigvarande fotoateljén i sitt barndomshem på gamla Berggatan.
Den Linsénska familjen på fem personer hade äntligen fått flytta in på Berggatan 9, i det stora Boreniuska huset, Natalias barndomshem. Efter att Natalias far, prost Ferdinand Borenius, hade dött år 1881, ärvde Natalias syster Lilli huset.
Lilli själv bodde fortfarande i gårdsbyggnaden men hon hyrde nu ut huset till sin syster Natalia med familj. Man började planera och bygga Natalias atelje´.
….
….Kuva 1. Näkymä Vanha Vuorikatu 9, 1890-luvulla. Oikealla Natalia Linsénien kotitalo ja Natalian valokuvaamon Fotografisk Ateljier -kyltti. Kyltti kertoo, että ateljéessa saa palvelua myös suomeksi. Natalia osasi suomea, vaikkakin auttavasti. Ateljee sijaitsi talon toisessa kerroksessa. Lapset ovat jälleen pysähtyneet tarkkailemaan valokuvaajaa työssään. Kuva: Natalia Linsén. Lähde: Porvoon museo.
..
Bild 1. Utsikt över Berggatan 9, på 1890-talet. Till höger Natalias hem och skylten till ateljén: ”Fotografisk Ateljier”. På skylten står det att man också får betjäning på finska. Natalia kunde finska, även om den var lite knagglig. Ateljén fanns i husets andra våning. Barnen har återigen stannat upp för att se fotografen arbeta. Bild Natalia Linsén. Källa: Borgå Museum
….
….
Vuorikadun taloon remontoitiin tilat ateljeelle
Natalialle rakennettiin Vuorikadun talon pohjoispäädyn ullakkohuoneeseen valokuvausateljee, jota suurennettiin vuonna 1900. Talon yläkerran seinään puhkaistiin suuret ikkunat ja valo pääsi sisään (kuva 2). Ateljeessa oli erikseen työhuone, odotustila, studio ja pimiö. Natalian yritys ja valokuvaamo oli siis Porvoon ensimmäinen vakituinen ammattivalokuvaajan hoitama valokuvausateljee. Ja Natalia puolestaan oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia ammattivalokuvaajia.
..
Huset på Berggatan renoverades för att ge plats åt ateljén
År 1888 byggdes en fotoatelje i rummet i norra ändan av vindsvåningen på Berggatan. Ateljén förstorades år 1900. Man lät göra två stora fönster i väggen på övre våningen så att det kunde strömma in ljus (bild 2). Det fanns ett arbetsrum, ett väntrum, en studio och ett mörkrum i ateljén. Natalias företag och fotoateljé var Borgås första stadigvarande fotoatelje´som sköttes av en professionell fotograf. Och fotografen själv var en av Finlands första kvinnliga proffsfotografer.
….
….Kuva 2. Muutospiirustus, joka kertoo Vuorikatu 9:n pohjoispäädyn remontista, kun sinne rakennettiin vuonna 1888 Natalia Linsénin valokuvaamolle tilat. Valokuva Jan Lindroth. Lähde Porvoon Museo.
..
Bild 2.Ändringsritning. Denna vittnar om renoveringen av norra gaveln i vindsvåningen av Berggatan 9. Här byggdes utrymmena för Natalia Linséns atelje´. Fotografi Jan Lindroth. Källa: Borgå Museum.
….
….
Lokakuussa 1888 Natalian ammattilupahakemus hyväksytiin Porvoon maistraatissa. Uusi valokuvaamo herätti kiinnostusta. Lokakuussa Borgåbladetissa oli varovaisen positiivinen, mutta hieman epäileväinen, artikkeli tulevasta studiosta sekä sen uudesta valokuvaajasta, jonka taidoista ei vielä “tiedetty mitään”.
..
I oktober 1888 beviljades Natalias ansökan om yrkestillstånd i Borgå magistrat. Den nya fotoatején väckte genast intresse. I Borgåbladet i oktober stod en artikel om ateljén och den nya fotografen. Artikeln var försiktigt positiv, om än en smula tveksam i sin inställning till ateljén och fotografen vars förmåga man ”inte ännu visste någonting om”.
….
….Kuva 3. Borgåbladet kirjoitti 10.10.1888 pian avautuvasta Natalian valokuvausateljeesta seuraavasti:
“Valokuvausateljeen tulee rouva Natalia Linsén parin viikon päästä avaamaan Boreniuksen taloon vanhalle vuorikadulle. Mitään mielipidettä rouva Linsénin kyvyistä valokuvata ei tietenkään voi vielä todeta ennen kuin toiminta on alkanut. Kuitenkin voimme uskoa, että meillä on syytä odottaa parasta”.
Lähde Borgåbladet 10.10.1888.
..
Bild 3. Borgåbladet skrev följande den 10 oktober 1888 om ateljén som snart skulle öppna:
“Valokuvausateljeen tulee rouva Natalia Linsén parin viikon päästä avaamaan Boreniuksen taloon vanhalle vuorikadulle. Mitään mielipidettä rouva Linsénin kyvyistä valokuvata ei tietenkään voi vielä todeta ennen kuin toiminta on alkanut. Kuitenkin voimme uskoa, että meillä on syytä odottaa parasta”.
Källä: Borgåbladet 10.10.1888.
….
….Kuva 4. Natalin Linsén mainostaa 14.11.1888 Borgåbladetissa uuden valokuvaamonsa avautumista Boreniuksen talossa “vanhalla vuorikadulla”.
..
Bild 4. 14.11.1888 gjorde Natalia Linsén reklam i Borgåbladet inför öppnandet av ateljen´ i det Boreniuska huset på ”gamla Berggatan”.
….
….Valokuvaus-ateljée avautuu marraskuussa 1888
Natalian valokuvaamo Fotografisk Ateljier avautui talvea vasten marraskuun 14. päivä, vuonna 1888. Ateljee oli aluksi auki klo 10-14, joka päivä. Koska elettiin vuoden pimeintä aikaa, luonnonvaloa riitti vain keskellä päivää. Keväällä luonnonvalon lisääntyessä kuvaamon aukioloajat pitenivät. Täytyy muistaa, että sähkövaloa tai kaasuvaloja ei vielä kotitalouksissa ollut. Oli tuikitavallista, että kaupat, korjaamot ja käsityöläisliikkeet ja muut palveluliikkeet olivat tuohon aikaan auki myös sunnuntaisin. Pitkän matkan päästä saavuttiin sunnuntaisin kaupunkiin kirkonmenoihin ja samalla pystyttiin hoitamaan myös tärkeitä asioita ja hankintoja. Ja käydä myös valokuvaamossa.
..
Fotoateljén öppnar i november 1888
Natalias fotoatelje´, ”Fotografisk Ateljier” öppnade den 14 november år 1888. Ateljén var till en början öppen varje dag mellan 10 och 14, även om söndagen. Eftersom det var den mörkaste tiden på året hade man naturligt ljus endast mitt på dagen. På våren då dagarna blev längre och det blev ljusare förlängdes också öppethållningstiderna. Det fanns inte ännu tillgång till elektrisk-eller gasbelysning i hemmen. På den tiden var det vanligt att butikerna, verkstäderna,hantverksbodarna och andra affärer hade öppet om söndagarna. Folk kom långväga ifrån till staden för att gå i kyrkan. Samtidigt kunde man sköta andra viktiga ärenden och göra uppköp. Och besöka fotoateljén.
….
….Kuva: Tässä Natalia Linsénin Porvoon tuomiokirkon kellotapulista ottamassa kuvassa erottuvat Natalian ateljeen suuret ikkunat kuvan oikeassa reunassa. Natalia avasi Porvoon ensimmäisen pysyvän valokuvausateljeen vuonna 1888 Vuorikadulle. Kuva on otettu vuonna 1899. Kuvalähde: Porvoon museo.
..
Bild 5. Ateljéns stora fönster syns i bildens högra hörn. Bilden är tagen av Natalia Linsén uppifrån Borgå Domkyrkas klockstapel. Bilden tagen år 1899. Bildkälla: Borgå Museum.
….
….
Natalia Linsénin valokuvaustoiminta lähti hyvin liikkeelle, sillä kilpailijoita ei vielä ollut. Natalia oli kaupungissa ennestään erittäin tuttu hahmo ja hyvin verkostoitunut. Hän vaikutti kaupungin kulttuurielämässä mm. kuoroissa ja teki erittäin aktiivisesti hyväntekeväisyystyötä. Hänellä oli siltäkin osin hyvät lähtökohdat onnistua uudessa ammatissaan ja saada asiakkaita. Myös kiertelevien valokuvaajien määrä oli kaupungissa vähentynyt. Nataliasta kehkeytyi paitsi taitava ammattilainen myös erittäin monipuolinen valokuvaaja. Ateljeessa kuvattujen potrettien lisäksi hän otti valtavan määrän maisemakuvia ja yksityiskohtaisia kaupunkikuvia Porvoosta, meidän jälkipolvien iloksi.
..
Natalia Linséns fotograferingsverksamhet kom bra igång eftersom det inte fanns några konkurrenter. Man kände bra till Natalia från förut i staden och hon hade ett stort socialt nätverk. Hon var verksam inom kulturlivet i Borgå bland annat i olika körer och var också väldigt aktiv inom välgörenhetsarbetet. Hon hade alltså bra förutsättningar att få kunder och att lyckas i sitt nya värv. Mängden av kringresande fotografer hade också minskat i staden. Natalia blev både en skicklig och mycket mångsidig fotograf. Förutom porträtten som hon fotograferade i Ateljén, tog hon också en stor mängd fotografier av vyer och detaljerade stadsbilder avBorgå, till glädje för oss senare generationer.
Natalia fotograferade även stadsvyer i Lovisa, i tillägg till porträtten. Ateljén blev så populär och framgångsrik att Natalia anställde ett biträde och skaffade telefon. Telefonen var en verklig raritet på den tiden. Denna utveckling berättar hur professionell och välskött affärsverksamheten var.
Natalia tog porträttbilder och väldigt snart började hon även föreviga Borgå stad, dels till sin egen glädje och dels som beställningsarbete.
….
….
Kuva 5: kiittävä arvostelu Natalian toiminnasta. Marraskuun 24 päivä, 1888, vain 10 päivää ateljeen avautumisen jälkeen Borgåbladetin artikkelissa todetaan:
“Valokuvaamo vaikuttaa hyvin luotettavalta. Näytteet, joita olemme nähneet todistavat hienoja saavutuksia ja täydellistä yhdennäköisyyttä mallin (“originaalin”) kanssa”.
..
Bild 6. Natalias verksamhet får beröm. Den 24 november 1888, bara tio dagar efter att ateljén öppnats, står det i Borgåbladet:
“Valokuvaamo vaikuttaa hyvin luotettavalta. Näytteet, joita olemme nähneet todistavat hienoja saavutuksia ja täydellistä yhdennäköisyyttä mallin (“originaalin”) kanssa”.
….
….
Natalia markkinoi valokuvauspalveluitaan
Muiden elinkeinonharjoittajien tavoin, Natalia Linsén käytti paikallista lehteä mainontaan. Muita maksullisia mainoskanaviahan ei oikeastaan ollut. Hän julkaisi säännöllisesti mainoksia, esimerkiksi loppuvuodesta aina joulun lähestyessä. Oli erittäin muodikasta hankkia valokuvia perhealbumeihin sekä antaa niitä lahjaksi. Ja näinä ajankohtina Natalia myös mainosti! Kesäkuussa Natalialla oli tapana ilmoittaa Vuorikadun ateljeen sulkeutumisesta ja valokuvaustudion avaamisesta kesäkaudeksi Loviisan kylpylässä. Porvoolaiset asiakkaat nimittäin suuntasivat kesällä saaristoon, huviloilleen tai kylpylöihin. Kaupunki hiljeni.
Loviisassa Natalia työskenteli yleensä heinäkuun alusta elokuun puoleenväliin. Potrettikuvien lisäksi Natalia kuvasi Loviisan kaupunkimaisemia. Suosion kasvaessa Natalialla oli valokuvaamossa aikakuden harvinaisuus eli puhelin. Lisäksi hän palkkasi apulaisen. Tämän kehitys kertoo ammattimaisesta ja hyvin hoidetusta liiketoiminnasta.
..
Natalia marknadsför sina fotograferingstjänster
Liksom andra näringsidkare i Borgå använde sig även Natalia Linsén av lokaltidningen Borgåbladet för att göra reklam. Hon verkade ha en tydlig årskalender för marknadsföringen. Fotografier gavs i gåva, så det lönade sig att göra reklam t.ex i juletider. Om somrarna åkte Borgåborna till skärgården, till sina sommarvillor eller till badorter. När staden tystnade följde Natalia sina kunder till Lovisa och flyttade sin affärsverksamhet dit. Hon hade för vana meddela att ateljén på Berggatan stängdes för sommaren, men att verksamheten öppnade för sommarsäsongen i Lovisa, vid Badanstalten. Natalia brukade arbeta i Lovisa från början av juli till medlet av augusti. Hon marknadsförde både sina säsongtjänster och sina ”året runt”tjänster.
….
Joulumainontaa Borgåbladetissa 16.11.1895. Mainoksessa kehotetaan tekemään tilaukset ajoissa!
Mainos Borgåbladet 9.6.1900, ajankohta, jolloin Natalia Linsénillä oli tapana ilmoittaa Loviisan ateljeen avautumisesta heinäkuun alussa.
Tässä joulumainoksessa kerrotaan kuvattavan potretteja, maisemia, ryhmiä ja tehtävän myös suurennoksia. Hauska joulumainen kuvio koristaa mainoksen alareunaa. Borgåbladet 11.12.1899.
Kuvassa Natalia Linsén, osasuurennos kuvasta, jossa on kouluystävien tapaaminen Porvoossa 29.5.1901. Kuvalähde: Porvoon museo.
Natalia kuvasi potretteja, mutta hyvin pian hän alkoi myös ikuistaa Porvoon kaupunkikuvaa ja -maisemia. Osaksi omaksi ilokseen ja osaksi tilauksesta. Tästä vaiheesta hänen elämässään voitte lukea lisää valokuvablogeissa.
Elinkeinovapaus ja naisten asema yrittäjänä
Gabriel antoi tukensa Natalian uralle valokuvaajana, mutta on ehkä paikallaan avata naisen asemaa elinkeinoharjoittajana 1880-luvun Suomessa. Virallisesti vasta vuonna 1889 naiset saivat oikeuden hallita työssään ansaitsemaansa tuloa ja tehdä itsenäisesti sopimusvelkaa. Eli jos vaikkapa nainen tarvitsi lainaa tavaravaraston velaksi ostamiseen, tähän tarvittiin ennen vuotta 1889 aviomiehen lupa ja takaus. Myös naisen palkkaa hallitsi vuoteen 1889 asti aviomies.
Vasta vuoden 1930 avioliittolain uudistuksen myötä naimisissa olevat naiset vapautuivat aviomiehensä ”edusmiehisyydestä”, ja he olivat täysin vapaita itsenäisesti harjoittamaan elinkeinoja. Poikkeuksena edusmiehisyys-sääntöön olivat lesket ja naimattomat naiset. He olivat jo vuoden 1879 elinkeinolain muutoksesta alkaen samalla viivalla miesten kanssa elinkeinovapauden suhteen. He saivat vapaasti harjoittaa oman alansa töitä kauppiaana, ammatinharjoittajana tai vaikkapa jatkaa edesmenneen miehensä kaupan tai muun liiketoiminnan hoitamista. Katsottiin, että näin lesket ja naimattomat naiset pystyivät paremmin hankkimaan elantoa. He. eivät siten joutuneet taloudellisesti riippuvaisiksi esimerkiksi sukulaisistaan tai pahimmassa tapauksessa köyhäinavusta.
Suomessa vuonna 1879 voimaan tullut elinkeinovapaus oli vapauttanut ja helpottanut yritystoiminnan aloittamista. Suomi oli aiemmin elänyt tiukassa sääty-yhteiskunnassa ja elinkeinon harjoittamiseen piti hakea maistraatista porvarisoikeudet. Nyt oltiin matkalla kohti liberalismia ja pelkkä ilmoitus maistraattiin yrityksen perustamisesta oli riittävä. Näin mm. käsityöläisten ja kauppiaiden ja muiden ammattien harjoittajien mahdollisuudet kasvoivat. Mutta kuten aiemmin todettu, aviossa olevien naisten harjoittama yrittäjyys oli vuoteen 1939 asti ns. ”edusmiehisyyden” alaista. Tämä tarkoitti sitä, että myös Natalian valokuvausateljeen toiminta oli oltava Gabrielin takaamaa.
Mikäli tahdot kirjoittaa, kommentoida tai antaa lisätietoa aiheesta, olethan yhteydessä sähköpostilla tai kirjoittamalla alla olevaan kommenttikenttään?
Käytettyjä lähteitä ja lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista lähteistä:
- Kansalliskirjasto, digitaaliset Borgåbladet-lehdet 1800-luvulla
- Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen, ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.
- Kirjoitelma Maria Linsén Den Gamla Gården (1950)
- Kirja: Porvoon kaupungin historia 3:2
- Kirja: Porvoo 1900, Natalia Linsén ja John Granlund. Merja Herranen ja Olavi Hankimo (Siltala, 2014)