….Natalia Linsén valokuvasi 1800-1900 -vaihteen Porvoota ja Loviisaa sekä henkilöpotretteja..Natalia Linsén fotograferade sekelskiftet 1800-1900-talets Borgå och Lovisa och tog porträttbilder….

….Natalia Linsén oli paitsi osaava myös monipuolinen ja erittäin ahkera valokuvaajan ammatissaan. Hän kuvasi kaupunkimaisemia Porvoossa ja Loviisassa sekä henkilöpotretteja ateljeessaan Vuorikadulla ja kesäateljeessaan Loviisassa. Natalia valokuvasi porvoolaisia koululaisia, joita oppilaitoksistaan tunnetussa kaupungissa oli runsaasti. Hänen asiakaskuntansa oli monipuolista. Yksityisasiakkaiden lisäksi Natalia sai tilauksia mm. paikalliselta kirjakauppiaalta Erik Söderströmiltä sekä valtiolta.

Suurin osa Linsénin Porvoo-valokuvista sijoittuu vuosituhannen 1800-1900 -vaihteeseen. Useat niistä on otettu vuonna 1898 tai sen jälkeisinä vuosina.
..

Förutom att hon var kunnig var Natalia Linsén också en mångsidig och flitig fotograf. Hon fotograferade stadsvyer i Borgå och Lovisa. Hon tog porträttbilder i sin ateljé på Berggatan och i sin sommarateljé i Lovisa. Natalia fotograferade även skolelever. Det fanns mycket elever i Borgå, som var känt för sina skolor. Natalia hade en mångsidig kundkrets. I tillägg till sina privatkunder fick hon beställningar bl.a av den lokala bokhandlaren Erik Söderström.

Största delen av Linséns Borgåbilder är från sekelskiftet 1800-1900-talet. Flera bilder är tagna år 1898 eller åren efter det.

….

….Kuva: Näkymä Porvoon Kaivokadulta kohti Aleksanterinkatua vuonna 1911. Kyseiset talot on joko purettu tai toisessa maailmansodassa tuhoutuneita. Oikeassa reunassa ylioppilaslakissaan porttiin rennosti nojailee rakennusmestari/arkkitehti Johannes Kullman, joka suunnitteli Porvooseen useita rakennuksia. Valokuvan elementit ihmiseen muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Valokuva Natalia Linsén, lähde Porvoon museo.
..

Bild. Vy från Brunnsgatan mot Alexandersgatan år 1911, Borgå. Husen på bilden är antingen rivna eller har förstörts i andra världskriget. Byggmästaren, arkitekten Johannes Kullman i studentmössa, avslappnat lutad mot porten i bildens högra hörn. Han planerade många byggnader i Borgå. Fotografi Natalia Linsén, källa Borgå museum.

….

….Kuva. Vuosi 1898 ja näkymä Välikadulle Porvoon Vanhalta raatihuoneentorilta vuonna 1898. Välikadun kyltit kertovat kadulla olleen mm. kestikievarin ja kultasepänliikkeen. Jos tunnistat muiden kylttien tekstejä (koitin lukea suurennuslasilla), otathan yhteyttä? Etuvasemmalla avoimet ovet kutsuvat K.E. Tötterströmin leipomoon, joka oli toiminut talossa jo vuodesta 1812. Seinässä olevan ison mustan kyltin mukaan “myytävänä on erilaisia leipiä” (verkauf verschiedener Brodte). Kyltin voit nähdä tänä päivänä samaisen rakennuksen eteisessä. Porvoon museo on entisöinyt rakennuksen kotimuseoksi, joka kertoo 1700-luvulla talossa asuneen kauppias Holmin perheen elämästä. Oikealla Vanha Raatihuone, joka toimi jo museona. Kulmassa seisovista pojista kirjaa kantava käy todennäköisesti koulua. Kuva Natalia Linsén, Porvoon museon arkistot.

..

Bild. Utsikt till Mellangatan från gamla rådhustorget i Borgå, år 1898. Skyltarna skvallrar om att det funnits bl.a ett gästgiveri och en guldsmedsaffär på Mellangatan. Ifall du kan tyda texterna på de övriga skyltarna (jag försökte läsa med förstoringsglas), ta gärna kontakt? Framme till vänster bjuder de öppna dörrarna in till K:E.Tötterströms bageri. Bageriet hade varit verksamt i huset redan från år 1812. Enligt skylten på väggen fanns det ”olika sorters bröd till salu” (verkauf verschiedener Brodte). Skylten finns fortfarande i tamburen i samma byggnad. Borgå museum har restaurerat byggnaden till ett hemmuseum som berättar om köpman Holm med familj. Dessa bodde i huset på 1700-talet. Gamla Rådhuset till höger, som redan då var ett museum. Pojken i hörnet som bär på en bok är sannolikt en skolelev. Bild Natalia Linsén, Borgå museums arkiv.

….

….
Valtion historiallinen museo (myöh. Kansallismuseo) tilasi Natalialta kaupunkikuvasarjan Vanhasta Porvoosta. Olisi kiinnostavaa tietää, oliko tilauksen motiivina kaupunginosan purku-uhka empire-asemakaavan tieltä ja maisemien tallentaminen jälkipolville vai tarvittiinko kuvia kenties käynnistyneeseen kampanjointiin kaupunginosan säilymiseksi.

Natalian Linsénin toiminta valokuvaajayrittäjänä oli ammattimaista ja tuotteliasta. Natalia toimi luovassa ammatissa, jossa korostuivat asiantuntemus, jatkuva itsensä kehittäminen sekä hyvät markkinointi- ja verkostotaidot. Myös teknisessä kehityksessä piti pysyä mukana. Kuulostavat aivan nykypäivän työelämän vaatimuksilta, eikö vain?

Laadukkaita kaupunkikuvia Porvoosta

Natalia Linséniä kuvailtiin nopealiikkeiseksi hänen liikkuessaan touhukkaasti kameroineen Porvoossa. Natalian pettämätön perspektiivin taju, kuvien rajaus ja tekninen tarkkuus tekevät hänen maisemakuvistaan laadukkaita ja myös informatiivisia. Kun vielä tiedetään, miten teknisesti vaativaa valokuvaaminen oli 120 vuotta sitten, ei voi kuin ihailla Natalian ja muiden hänen aikalaistensa osaamista.

..

Statens historiska museum (senare Nationalmuseet) beställde en serie av stadsbilder från Gamla Borgå av Natalia. Det skulle vara intressant att veta vilket motivet för beställningen var. Var det att stadsdelen var rivningshotad och skulle ge vika för den nya empirestadsplanen och man ville föreviga vyerna för kommande generationer? Eller behövdes bilderna eventuellt för kampanjen som hade startat för att bevara den gamla stadsdelen?

Natalia Linséns verksamhet som fotograf var professionell och produktiv. Natalia arbetade inom ett kreativt yrke där sakkännedom, en ständig utveckling av den egna förmågan och goda markandföringskunskaper och nätverkande var viktigt. Man måste också hänga med i den tekniska utvecklingen. Det låter ju alldeles som krav vi har idag också inom arbetslivet, eller hur?

Högklassiga stadsbilder av Borgå

Natalia Linsén beskrevs som snabb i vändningarna där hon rörde sig med sin kamera i Borgå. Hon hade en oslagbar känsla för perpektiv. Bildernas inramning och tekniska skärpa gör hennes vykort högklassiga och informativa. Med vetskapen vi har idag om hur tekniskt svårt fotograferandet var för 120 år sedan, så kan man bara beundra Natalia och hennes tidsfränder för deras kunnighet.

….

….Kuva: Näkymä Kulmakujan alkupäästä Kirkkotorilta päin syksyllä 1898. Oikealla oviaukosta kurkistaa leipomon myyjätär, seuraavana oikealla saapikaskyltti kertoo Gustafssonin suutariliikkeestä. Kadun vasemmalla reunalla, pienen tytön takana, on H. Sundénin korjaamo. Ohikulkijoita, jälleen pääasiassa lapsia, on pysähtynyt seuraamaan valokuvaajaa työssään. Monet kasvoista ovat tuttuja Natalian muista valokuvista. Kuva Natalia Linsén, Porvoon museo.

..

Bild: Vy från Hörngränd mot Kyrkotorget, hösten 1898. Till höger gluttar bageriets biträde genom dörröppningen. Följande skylt till höger med stöveln är skylten till Gustavsson skomakaraffär. I vänstra gatuhörnet bakom den lilla flickan finns H. Sundéns verkstad. Förbipasserande, i huvudsak barn, har stannat för att följa med fotografen i sitt arbete. Många ansikten är bekanta från Natalias andra fotografier. Bild Natalia Linsén, Borgå Museum.

….

….
Natalia Linsénin valokuvien ansiosta voimme saada arvokasta tietoa Porvoon katukuvasta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, aikakauden elinkeinoista ja elämäntavoista. Kuviin tallentuneiden ihmisten katseet kertovat omaa tarinaansa yli 120 vuoden takaisesta elämästä Porvoossa. Monet kuvista julkaistaan nyt ensi kertaa digitaalisesti, joten ehkäpä niistä voi löytää nykyporvoolaisten esivanhempia tai muita tuttuja kasvoja. Ennen Nataliaa Porvoosta oli ikuistettu vain kaksi kaupunkimaisemavalokuvaa. Vuonna 1861 Alfred Ottelin oli valokuvannut stereoskoopilla Linnamäeltä Porvoo-kuvan ja (noin) vuonna 1865 Granbohmin talon (ambrotyyppi).

Ulkona valokuvattiin pääasiassa vain keväällä, kesällä ja syksyllä. Talvella lumen keskellä kameran, lasilevyjen ja jalustan kantaminen sekä välineiden asettelu ja valokuvaaminen ei ollut helppoa. Natalian sinnikkyydestä esimerkkinä on alla aikakaudelle harvinainen talvikuva. Se on otettu vanhan sillan kupeessa silloisen rautatieaseman lähettyvillä.

..

Vi har Natalia Linséns fotografier att tacka för den värdefulla informationen om hur gatubilden såg ut i Borgå  i slutet av 1800-talet och början av 1900-talet och om den tidens näringsliv och livsstil. Blickarna som fångats på bilderna berättar sin egen historia om livet i Borgå för över 120 år sedan. Många av bilderna är publicerade nu för första gången digitalt. Kanske man kan finna förfäder till dagens Borgåbor eller andra bekanta ansikten? Innan Natalia hade påbörjat sitt värv fanns det bara två bilder från Borgå. År 1861 hade Alfred Ottelin fotograferat en Borgåvy från Borgbacken med stereoskop och ca år 1865 hade han tagit ett foto av Granbohmska huset.

Man fotograferade utomhus bara på våren, sommaren och hösten. På vintern var det inte lätt att fotografera ute i snön och att släpa på kamera, glasskiva och stativ. Att Natalia var ihärdig vittnar ett vinterfoto om från gamla bron i närheten av den dåvarande järnvägsstationen.

….

….Kuva: Harvinainen valokuva talvimaisemasta Porvoossa vuonna 1898, nykyisen vanhan sillan äärellä Porvoonjoen länsirannalla. Poika on laskenut suksilla mäkeä ja asettunut kuvaan. Oikealla Porvoon Konepaja ja taustalla 1450-luvulla valmistunut Porvoon tuomiokirkko. Kuva Natalia Linsén, Porvoon museo.

..

Bild: Ett sällsynt fotografi av ett vintrigt Borgå vid nuvarande gamla bron på västra åstranden. En pojke har åkt skidor nedför backen och utgör motiv för bilden. Till höger Borgå Maskinbod (?) och i bakgrunden Borgå Domkyrka från 1450-talet. Bild Natalia Linsén, Borgå Museum.
….

….Tarkkaa tietoa Natalia Linsénin Porvoo-kaupunkivalokuvien tuotannon määrästä ei ole, mutta siinäpä kiinnostava laskutehtävä! Lukumäärä on kuitenkin merkittävä. Esimerkiksi 400-sivuisen teoksen “Porvoon kaupungin historia 3:2, 1879-1918” (Mäkelä-Alitalo, Bookwell 2004) valokuvista huomattava osa on Natalia Linsénin ottamia.

Maisemapostikortit toivat lisää tilauksia

Saksassa keksittiin 1870-luvulla valopaino, jonka avulla suuria määriä valokuvia pystyttiin painamaan edullisesti (Carte Postale, 1989). Suomessa ensimmäiset maisemapostikortit painettiin 1890-luvulla, mutta korttien lähettämisestä ystäville tuli muodikasta ennen kaikkea 1900-luvun alkuvuosina. Porvoo-teemaisia maisemapostikortteja esittelee kirja “Carte Postale -maisemakortteja vuosisadan Porvoosta” (Tom Eklöf, 1989), joka on ollut ostettavissa Finlandia-verkkokirjakaupasta.

Uusi painotekniikka ja maisemapostikorttien kysyntä toivat Natalialle tilauksia. Hän valokuvasi Porvoota tilaustyönä porvoolaiselle kirjakauppias Erik Söderströmille. Söderström painatti yhteensä, vuosisadan molemmin puolin, lähes 200 maisemakorttia Porvoosta. Niistä useimmat olivat Natalian ottamia. Painaminen tapahtui tiettävästi Söderströmien suvun kirjapainossa. Erik oli ottanut isänsä Werner Söderströmin kirjakaupan haltuunsa vuonna 1896 ja piti sitä vuoteen 1914.

..

Det finns ingen exakt kunskap om hur många bilder Natalia Linsén tagit av Borgå, men där har vi en intressant räkneuppgift! Antalet bilder är hursomhelst betydande. En stor del av bilderna i boken ”Borgå stads historia 3:2, 1879-1918” (Mäkelä-Alitalo, Bookwell 2004), på 400 sidor, är tagna av Natalia Linsén .

Vykorten gav fler beställningar

I Tyskland uppfanns på 1870-talet den s k kollotypin. Med denna metod kunde man trycka stora mängder fotografier förmånligt (Carte Postale, 1989). De första vykorten trycktes på 1890-talet i Finland, men att skicka kort till vänner blev modernt först i början av 1900-talet. Boken ”Carte Postale-Borgåvykort från sekelskiftet” (Tom Eklöf 1989) förevisar vykort med Borgå som motiv. Denna förtjusande bok kan man beställa från nätbokhandeln Finlandia.

Den nya trycktekniken och efterfrågan på vykort gav Natalia flera beställningar. Hon fotograferade Borgå som ett beställningsarbete åt den Borgåbördige bokhandlaren Erik Söderström. Söderström lät trycka närmare 200 vykort med Borgå som motiv kring sekelskiftet. De flesta av dessa var tagna av Natalia. Tryckandet skedde veterligen vid släkten Söderströms boktryckeri. Erik hade tagit över sin fader Werner Söderströms bokhandel år 1896 och höll den till år 1914.

….

….Kuva Maisemapostikortti Piispankadulta Puistokadun (nyk. Lundinkadun) risteykseen. Oikealle jää uuden torin kulmassa yksi kaupungin kaivoista, jonka äärellä myös juotettiin hevosia. Kuvan rakennuksista on jäljellä ainostaan oikealla taka-alalla oleva apteekin kivirakennus. Postikortti on lähetetty vuonna 1918, mutta kuvausajankohta lienee 1800-luvun lopulta. Kuva Natalia Linsén, julkaisija Erik Söderström. Yksityiskokoelma.

..

Bild. Vykort med korsningen från Biskopsgatan till Parkgatan (nuv. Lundagatan). Till höger i hörnet av torget en av stadens brunnar, där också hästar gavs vatten att dricka. Av byggnaderna på bilden är apotekets stenbyggnad (i bakgrunden till höger)den enda som ännu finns kvar. Postkortet är skickat år 1918 men fotografiet är troligtvis taget i slutet av 1800-talet. Bild Natalia Linsén, publicerat av Erik Söderström. Privatsamling.

….

….Harmittavasti maisemapostikorteissa ei mainittu valokuvaajan nimeä. Esimerkiksi Porvoo-maisemakuvissa mainitaan kortin etupuolella painokirjaimin “Porvoo-Borgå”, kuvauskohde ja julkaisija.
Natalian ottamissa kuvissa lukee julkaisijana Erik Söderström.

Söderströmit olivat Linsénien läheisiä perhetuttuja ja Erikin vaimo Augusta “Atta” oli Natalian erittäin hyvä ystävä. Atta esiintyykin useissa Natalian ottamissa kuvissa. Hänet voi tunnistaa vaaleasta hatusta, kauniista paitapuserosta ja pitkästä tummasta hameesta. Kaunotar!

..

Trist nog har man inte nämnt fotografen vid namn på vykorten. Det står ”Porvoo-Borgå” på framsidan av Borgåvykorten med tryckbokstäver, motivet för bilden och utgivaren. På de fotografier som Natalia tagit står Erik Söderström som utgivare.

Den Söderströmska familjen var nära vänner till Linséns. Eriks hustru Augusta ”Atta” var en mycket god vän till Natalia.  Atta förekommer på många av bilderna som Natalia tagit. Man kan känna igen henne på den ljusa hatten, den vackra blusen och den långa mörka kjolen. En skönhet!

….

….Kuva: Papinkatua kuvattu itäänpäin, kadun perällä kukkulalla näkyy vuonna 1892 valmistunut lastenkoti. Samaisella paikalla on nykyisin Porvoon kaupungin kirjasto. Oikealla mannekiinina ja kauniina "yksityiskohtana” astelee Augusta “Atta” Söderström, Natalian hyvä ystävä ja kirjakauppias Erik Söderströmin vaimo. Kuva Natalia Linsén, Porvoon museon arkisto.

..

Bild. Prästgatan fotograferad mot öster. I ändan av gatan på kullen syns barnhemmet som blev färdigt år 1892. På samma plats finns nuförtiden Borgå stadsbibliotek. Till höger vackra Augusta ”Atta” Söderström som mannekäng. Hon var Natalias goda vän och bokhandlare Erik Söderströms hustru. Bild Natalia Linsén, Borgå museums arkiv.

….

….

Kesäisin Natalia Linsén kuvasi Loviisassa

Ne porvoolaiset, joille se oli mahdollista, pakkasivat kesällä tavaransa, astiansa ja muut tykötarpeensa ja muuttivat maalle. Porvoo hiljeni, mutta Natalia työskenteli. Hänellä oli tapana sulkea Porvoon Vuorikadun valokuvausateljee kesäkuun puolesta välistä elokuun alkupuolelle ja muuttaa Loviisaan töihin. Loviisa oli tunnettu ja vilkas kesäkylpyläkaupunki ja Natalia valokuvasi lomanviettäjiä ja Loviisan kaupunkimaisemia. 

..

Om somrarna fotograferade Natalia Linsén i Lovisa

De Borgåbor som hade möjligheten packade ihop sina saker, kärl och andra tillbehör och flyttade till landet. Borgå tystnade men Natalia arbetade. Hon brukade stänga sin fotoatelje´på Berggatan från medlet av juni till början av augusti och flytta till Lovisa för att arbeta. Lovisa var en känd sommarstad med ett livligt badortsliv . Natalia fotograferade semesterfirare och Lovisas stadsvyer.

….

….Kuva: mainosilmoitus Borgåbladet 9.6.1894, Natalia Linsénin valokuvausateljee on Loviisassa auki heinäkuusta elokuun puoleenväliin.

..

Bild: Reklam i Borgåbladet 9.6.1894. Natalia Linséns fotograferingsateljé är öppen i Lovisa från juli till medlet av augusti.

….

….Kuva: Loviisan rantaa, kuvattuna vuonna 1888 tai hieman sen jälkeen. Kesäisin Natalia siirtyi kuvaamaan Loviisan kylpyläkaupunkiin sekä maisemia että lomailijoita. Kuva Natalia Linsén. Lähde Museovirasto (Finna.fi).

..

Bild. Strand i Lovisa fotograferad år 1888 eller lite efter det. Om somrarna flyttade Natalia till badorten Lovisa för att fotografera både vyer och semesterfirare. Bild Natalia Linsén. Källa Museiverket (Finna.fi).

….

….

Vuonna 1904, 8. kesäkuuta Natalia ilmoitti Borgåbladetissa, että Vuorikadun valokuvaamo palvelee nyt koko kesän Porvoossa. Ilmeisesti hänellä ei enää ollut voimia (ikää oli 60 vuotta) tai ateljeen muutto kesäksi Loviisaan ei tuntunut enää tarkoituksenmukaiselta. Yhdeksi mahdollisesti syyksi Porvoossa pysymiseen sanotaan kilpailun kasvamisen. Olihan mm. Aku Kare avannut valokuvausateljeen kaupungissa. Oli siis hyvä olla tarjoamassa palveluita asiakkaille myös kesäkuukausina.

Henkilöpotrettien ja koululaisten loistokuvaaja

Natalia Linsén kuvasi useita satoja henkilöpotretteja, joita on säilynyt hyvin jälkipolvien ja museoiden valokuva-arkistoissa. Natalia työskenteli studiossaan ahkerasti kuvaten kaupungin ”silmää tekeviä”, lapsia, koululaisia, perheitä, ihmisiä eri ammattikunnista. Sanotaan, että hän osasi tuoda kuvattavan persoonan upealla ja kiinnostavalla esiin. Kirjallisuudessa mainitaan, että Natalia olisi ollut hienostoväen kuvaaja ja ateljeen vuonna 1895 avannut Aku Kare puolestaan työväen ja kansan kuvaaja. Kuitenkin omat havaintoni todistavat toisin ja Natalia kuvasi yhtälailla työläisiä ja kaikkia yhteiskuntaluokkia. 

..

År 1904, den 8 juni meddelade Natalia i Borgåbladet att Berggatans atelje´ betjänar hela sommaren i Borgå. Uppenbarligen hade hon inte länger krafter att arbeta i Lovisa (hon var redan 60 år gammal), eller också kändes det helt enkelt inte längre ändamålsenligt att flytta ateljén över sommaren. En möjlig orsak till att hon stannade kvar i Borgå kan också ha varit att konkurrensen växte. Aku Kare var en av konkurrenterna som hade öppnat en fotoateljé i staden. Det var alltså en god idé att erbjuda sina tjänster för kunderna i Borgå även under sommarmånaderna.

Tog porträttbilder och fotograferade skolelever-en briljant fotograf!

Natalia Linsén tog flera hundra porträttbilder som har bevarats väl i såväl följande generationers- som i olika museers fotografiarkiv. Natalia arbetade flitigt i sin studio. Hon tog porträttbilder av stadens ”kändisar” ,dvs societeten, och av barn, skolelever, familjer och människor från olika yrkesgrupper. Det sägs att hon var skicklig på att fånga personligheten på människorna hon fotograferade. I litteraturen gällande Natalia nämns det att hon skulle ha varit överklassens, ”gräddans”, fotograf  och att Aku Kare å sin sida skulle ha varit arbetsklassens och folkets fotograf. Min uppfattning är ändå att Natalia fotograferade såväl arbetsklassen som människor ur alla samhällsskikt i samma utsträckning.

….

….Kuvassa Selma Berg os. Penttinen (1877-1959) kuvattuna Natalia Linsénin ateljeessa. Suvun omistuksessa oleva kuva.

..

På bilden Selma Berg f. Penttinen (1877-1959) fotograferad i Natalia Linséns ateljé. Fotografiet i släktens ägo.

….

….Kuvassa Erika Kristina Alm os. Berg (1871-1936) kuvattuna Natalia Linsénin ateljeessa. Suvun omistuksessa oleva kuva.

..

På bilden Erika Kristina Alm f. Berg (1871-1936) fotograferad i Natalia Linséns ateljé. Fotografiet i släktens ägo.

….

….Kesällä 2020 opastukselleni osallistui porvoolainen nainen, jonka isosisoäiti (mummon äiti) Selma Berg os. Penttinen (1877 - 1959) oli käynyt Natalian Linsénin ateljeessa potrettikuvauksessa. Hän kertoi:

“Selma oli syntynyt Kuopion seudulla ja muuttanut perimätiedon mukaan töihin Porvooseen johonkin kartanoon Perstaan (Bergsta). Perhe asui Honkasaaressa "vanhassa pytingissä", kun minun mummo syntyi. Myöhemmin Sahasaaressa asuessaan, hän oli meille lapsenlapsille “Holmamummo”. Mutta, mitä hän sitten siellä teki? Sitä ei tarina kerro”.

..

Sommaren 2020 deltog en kvinna från Borgå på min guidning vars mormormor  Selma Berg f. Penttinen (1877-1959) hade varit i Natalia Linsén ateljé och låtit ta ett porträtt av sig. Hon berättade att:

”Selma föddes i Kuopio trakten och flyttade enligt släktens utsago för att arbeta i Borgå i någon herrgård, ”Persta” (Bergsta). Familjen bodde i Honkasaari i ett gammalt hus när min mommo (KOLLA Outi) föddes. Senare då hon bodde i Sahasaari kallades hon för ”Holmamummo” av oss barnbarn. Men vad gjorde hon där? Det förtäljer inte historien.”

….

….Kuvassa 1.3.1894 Porvoon Privata Svenska Fruntimmerskolanin päättävän luokan oppilaita. Kuvassa Ella Bläfield, Eine Lindh, Linnea Backman ja Estes Karlsson (istumassa). Jännitys näkyy heidän kasvoillaan. Natalialla olikin tapana laskea leikkiä, jotta saisi hymyn kuvattavien kasvoille. Kuva Natalia Linsén, Porvoon museo.

..

På bilden, 1.3.1894: Elever på avgående klassen i Borgå Privata Svenska Fruntimmerskola. Ella Blåfield, Eine Lindh, Linnea Backman och Ester Karlsson (sittande). Spänningen syns i deras ansikten. Natalia brukade skoja med dem hon fotograferade för att få dem att le. Bild Natalia Linsén, Borgå museum.

….

….Natalia kuvasi myös koululaisia, joita oppilaitoksistaan tunnetussa Porvoossa riitti. Aura Jurva kuvailee seikkaperäisesti vuonna 1936 julkaistussa “Vihtori Peltosen Porvoo” -kirjassa 1800-luvun lopun Porvoota. Hän kertoo omakohtaisia muistojaan Porvoosta ja porvoolaisista, myös Natalia Linsénistä, joten teos on sisällöltään harvinainen. Jurva kertoo, että Natalialla oli tapana yrittää rentouttaa kuvattaviaan leikkiä laskien. Valokuvaajan mielestä “koululaiset olivat hieman yksivakaisen ja jäykän näköisiä”. Jurva kirjoittaa, että Natalia usein veteli tyttöjen “sileätä tukkaa kammalla vapaammaksi otsalle, kohenteli pukuja ja lainasi suuren rintaneulansa kaulukseen, jos puku vaikutti kovin koruttomalta”. Kuvauksiin myös lainattiin hienoja pukuja, joita ei välttämättä omasta “karderoopista” eli vaatehuoneesta löytynyt.

Eräissä koulukuvauksissa äidinkielenään ruotsia puhuva Natalia oli kannustanut koululaisia rentoutumaan suomeksi (sitaatti):

”Soo! Soo! Katso minu volyymi! Minä ole jo paksu. Te ole nuori ja hoikka. Naura minu lite! Soo! Soo!”

Lähdekirja: Vihtori Peltosen Porvoo, kirjoittanut Aura Jurva, Porvoon kirjapaino osakeyhtiö, julkaistu 1938 (s. 83).
..

Natalia fotograferade även skolelever som det fanns mycket av i Borgå. Borgå var som sagt känt för sina läroanstalter. Aura Jurva beskriver utförligt Borgå på slutet av 1800-talet i sin bok ”Vihtori Peltosen Porvoo” (utgiven 1936). Hon berättar om sina egna minnen från Borgå och Borgåbor. Även minnen av Natalia Linsén finns i boken, vilket gör den till ett innehållsmässigt sällsynt verk. Jurva berättar att Natalia brukade skoja med dem hon skulle fotografera för att få dem att slappna av. Fotografen tyckte att skoleleverna såg lite allvarliga och stela ut. Jurva skriver att Natalia ofta kammade flickornas släta hår så att det föll friare utmed pannan, reparerade eller förbättrade deras dräkter och lånade sin egen stora brosch som hon fäste på kragen om klänningen såg väldigt anspråkslös ut. Man kunde också låna fina dräkter för att ha på sig när man fotograferades, sådana som man inte nödvändigtvis hade hemma i sin egen garderob.

Under en fotograferingsession med skolelever hade Natalia uppmuntrat de finskspråkiga eleverna att slappna av genom att säga ungefär: 

”Så! Så! Se på min volym! Jag är redan tjock, ni är ung och slank. Skratta åt mig lite! Så! Så!

(”Soo! Soo! Katso minu volyymi! Minä ole jo paksu. Te ole nuori ja hoikka. Naura minu lite! Soo! Soo!” )

(Fritt översatt från Natalias lite svaga finska, som blir ganska rolig. Hennes modersmål var svenska. )

Källa : Boken Vihtori Peltosen Porvoo, skriven av Aura Jurva. Borgå boktryckeri aktiebolag, utgiven 1938 (s.83)

….

Toivottavasti kiinnostuit Natalia Linsénin tarinasta. Mikäli tahdot kirjoittaa, kommentoida tai antaa lisätietoa aiheesta, olethan yhteydessä kirjoittamalla sähköpostin tai jättämällä viestin alla olevaan kenttään?

Porvoossa 9.8.2021
Outi Leppälä-Pekkinen

Blogin lähteitä ja lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista lähteistä:

- Kansalliskirjasto, digitaaliset Borgåbladet-lehdet 1800-luvulla
- Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen, ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.
- Kirjoitelma Maria Linsén Den Gamla Gården (1950)
- Kirja: Porvoon kaupungin historia osa 3:2 (Anneli Mäkelä-Alitalo, WS Bookwell Oy, 2004)
- Kirja: Porvoo 1900, Natalia Linsén ja John Granlund. Merja Herranen ja Olavi Hankimo (Siltala, 2014)
- Kirja: Vihtori Peltosen Porvoo, Aura Jurva, Porvoon kirjapaino osakeyhtiö, 1938.
-Museoviraston aineistot ja kuva-arkisto https://www.finna.fi

….