Natalian Linsénin valokuvia silakkamarkkinoilta tukin uittoon

Porvoonjoen äärelle sijoittuivat sekä markkinat että tärkeimmät pienteollisuuden yritykset.

Kuva 1. Porvoonjoen länsirannalla (oikealla) sahatavaraa ja vasemmalla käynnissä Silakkamarkkinat. Kuva Natalia Linsén 1898. Porvoon museo.

Natalian Linsén oli jälleen kiivennyt ylös Näsin kivelle kuvaamaan etelään Porvoonjoen vartta. Kuvassa 1 voimme nähdä etualalla Näsinkartanon, jonka tuomari Johan Holm, lempinimeltään “Näse-Jutte”, rakennutti vuonna 1830. Keltainen kartano on edelleen jykevänä paikallaan Helsingistä kaupunkiin saavuattessa vasemmalla. Se on Porvoon kaupungin omistama ja restauroinnin alla. Kartanon takana voimme nähdä pienen viljelysmaan ja edelleen August Eklöfin höyrysahan sahatavaraa odottaa taapeleissa lastausta kuljetusproomuihin. Kaupungin puoleisella rannalla ovat käynnissä vilkkaat silakkamarkkinat. Niitä vietettiiin lokakuisin samaan aikaan kuin Porvoon kuuluisia syysmarkkinoita. Ne olivat ehdottomasti yksi vuoden päätapahtumista ja kohokohdista kaupungissa.

Erityisen vilkkaat markkinat pidettiin 1889, jolloin Porvoossa näki dromedaarin (yksikyttyräinen kameli), apinoita ja krokotiilin. Nautoja oli myynnissä parisataa; pelkästään Ilolan tietä tuli 8 820 ajopeliä, 70 myytävää hevosta ja 140 lehmää. (..). Satamassa oli 14 suurempaa alusta myymässä 688 leiviskää ja 12 naulaa silakkaa ja 122 venettä, joista 102 myi kalaa. Kaikkiaan kalaa ostettiin 8 150 leiviskää ja kalan arvo oli 27 000 markkaa.

-Porvoon kaupungin historia 3:3 1879-1918 (Anneli Mäkelä-Alitalo), s. 295

Porvoon jokirantaa reunustaa kaunis empiretalojen rivistö. Jokea alaspäin kuljettaessa, ennen joenmutkaa, voi savupiipuista erottaa Oskar Levinin viinatehtaan. Oskar Levinin perheen rakentama kotitalo kaunistaa tänäkin päivänä vaaleanpunaisena huvilana joentörmää, aivan Porvoon vierasvenesataman eteläpuolella. Vaalean punaisen talon kellarissa Levin piti panimoa. Aikakauden päivällisvieraita, kuten suurta kulinaristia Ville Vallgrenia, kestitiin hulppeilla ja yltäkylläisillä tarjoiluilla. Talossa on nykyisin useita yksityisasuntoja.


Porvoonjokea pitkin matkustettiin merelle ja edelleen pääkaupunkiin Helsinkiin. Täytyy muistaa, että elettiin aikaa ennen autoja! 1800-luvun lopulla Höyrylaiva Runeberg lähti Porvoosta klo 7 ja saapui Helsinkiin klo 10.45. Paluumatka alkoi klo 16 ja laiva oli perillä kotisatamassaan Porvoossa klo 20. Runebergin kilpailija oli höyrylaiva Borgå. Hyörylaivat kuljettivat kesäaikaan kesäasukkaita saaristoon. Henkilöliikenteelle vesireitit olivat elinehto.

Maataloutta ja tukkien uittoa

Kuva 2. Näkymä Linnamäeltä Porvoonjoelle, vuonna 1898. Kuva Natalia Linsén, Porvoon Museo.

Natalia Linsén on kuvannut vuonna 1898 kaupungin 1800-luvun lopun elinkeinoja hyvin havainnollistavan näkymän Porvoon Linnamäeltä etelään Porvoonjoelle (kuva 2).

Porvoossa elettiin samaan aikaan sekä maataloudesta, pienteollisuudesta että kaupankäynnistä. Kuvan (2) etualalla näkyy pappilan laidunmaita. Joessa virtaavat tukkilautat ovat todennäköisesti matkalla kauppias ja teollisuuspohatta August Eklöfin höyrysahalle tai alemmas Sikosaaren sahasaarille. Joen oikealla rannalla aivan sillan vieressä on Porvoon Mekaaninen Konepaja (vaalea rakennus). Näsinmäen rinteestä kuvan oikeassa reunassa näkyy otetun talteen hiekkaa. Hiekankeruu ehti aiheuttaa kielloista huolimatta vaurioita maaperälle myös Linnamäellä vielä 1970-luvulla.

Jokikatu erottuu sillan jatkeena joen vasemmalla rannalla. Se oli pääväylä kaupunkiin lännestä tultaessa, sillä kuvassa näkyvä silta oli ainoa keino saapua kaupunkiin. Jokikatu vie kohti Porvoon vanhaa raatihuonetta, jonka voi valokuvassa erottaa kauniista tornistaan. Porvoon Museoyhdistys oli pari vuotta aiemmin, vuonna 1896, pelastanut rakennuksen purkamiselta. Se perusti siihen museon, joka on edelleen toiminnassa tässä Suomen vanhimmassa entisessä raatihuonerakennuksessa. Uusi Porvoon kaupungintalo oli noussut empirekaupungin puolelle vuonna 1893.

Lopuksi

Toivottavasti nämä Natalia Linsénin ottamat kuvat ovat tuoneet sinullekin iloa ja hieman avanneet Porvoon maisemia uudesta näkökulmasta.

Mikäli sinulla on blogikirjoitukseeni kommentteja tai mahdollisia lisätietoja, kirjoitathan viestisi alla olevaan komenttikenttään tai lähetä sähköpostia o.pekkinen (at) gmail.com. Kiitos!

Tässä kirjoituksessa olen käyttänyt lähteinä mm. kirjoja
- Carte Postale “Maisemapostikortteja vuosisadan vaihteen Porvoosta”. Tom Eklöf, 1989, Tryckeri och Tidning Ab i Borgä
- Porvoo 1900, Natalia Linsén ja John Granlund, Merja Herranen - Olavi Hankimo, Siltala 2014.
- Porvoon kaupungin historia 3:2 1879-1918 (Anneli Mäkelä-Alitalo), Porvoon kaupunki, WS Bookwell Oy 2004.