Porvoon jokinäkymät kertovat 1800-luvun lopun elinkeinoista

Natalia Linsén kiipesi kameroineen Näsin kivelle ja Linnamäelle saadakseen parhaat kuvat jokimaisemasta

Natalia Linsén ei mennyt sieltä, mistä aita on matalin. Jos hän tahtoi kuvata mahdollisimman hyviä panoraamakuvia Porvoosta, hän kiipesi kameroineen ja linsseineen mm. Porvoon tuomiokirkon kellotorniin tai Linnamäen laelle. Natalia kiipesi usein kameroineen Näsinmäellä sijaitsevalle suurelle Näsin kivelle saadakseen ikuistettua laajasti ja tarkasti kaupunkimaisemia Porvoon jokilaaksosta, kasvavasta uudesta empire-kaupunginosasta sekä vanhasta kaupungista. Näsin kivi on Porvoonjoen länsirannalla oleva jääkauden aikainen suuri haljennut siirtolohkare, jonka laella on edelleen näköalatasanne. Tarkka sijainti on Näsin kartanon ja Näsin hautausmaan välissä. Puinen näköalapaikka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Nykyinen metallinen näköalapaikka portaikkoiseen on rakennettu todennäköisesti 1930-luvulla. 

Kiven ympärille on sitten Natalian ottamien kuvien kasvanut korkeita mäntyjä, joten aivan vastaavia maisemia kuin Natalian Linsénin kuvissa näemme ei sieltä enää avaudu.

Kuvassa Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Näsin kivi, jääkauden ajan siirtolohkare, jonka näkyalatasanteelta Natalia Linsén ikuisti useita valokuvia Vanhasta Porvoosta ja Porvoonjokimaisemista. Kuva: Natalia Linsén ja lähde: Porvoon museo.

Kuvassa Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Näsin kivi, jääkauden ajan siirtolohkare, jonka näkyalatasanteelta Natalia Linsén ikuisti useita valokuvia Vanhasta Porvoosta ja Porvoonjokimaisemista. Kuva: Natalia Linsén ja lähde: Porvoon museo.

Porvoon vaatimaton empirekaupunki 1890-luvulla

Kuva 1. Näkymä Porvoon empirekaupunginosaan Näsin kiveltä 1890-luvulla. Kuva Natalia Linsén, Porvoon Museo.

Kuva 1. Näkymä Porvoon empirekaupunginosaan Näsin kiveltä 1890-luvulla. Kuva Natalia Linsén, Porvoon Museo.

Natalia Linsénin Näsin kiveltä ottamasta kuvasta (kuva 1) voidaan nähdä sekä kasvavaa kaupunkia että sittemmin purettuja rakennuksia ja kiinnostavia yksityiskohtia.

Valokuvan takaosassa erottuu suuri vaalea rakennus, legendaarinen vuonna 1847 valmistunut Porvoon Seurahuone. Seurahuone eli “Socis” oli kulttuuri- ja seurapiirielämän ja aatelisten ehdoton kohtauspaikka. Sen sanotaan kilpailleen kiinnostavuudessaan jopa Turun Hamburger Börsin ja Viipurin Pyöreän tornin kanssa. Tanssilattiakin oli kolmanneksi suurin Suomessa! Elävät kuvat olivat vuosisadan lopussa vähintään yhtä kiinnostavia uutuuksia kuin valokuvat. Ranskalaisten Lumiére-veljesten keksimää kinematografiaa esitetettiin vuonna 1897 myös Seurahuoneella, sillä olihan Porvoo ajan uutuuksia seuraava kaupunki. Seurahuoneen uusi omistaja purki tämän kauniin rakennuksen 1970-luvun alussa, mikä useita porvoolaisia edelleen kismittää. Ainakin minua!

Pääasiassa varastoina toimivia ranta-aittoja oli vielä 1890-luvulla molemmin puolin kuvassa joelta lähtevää Nikolainkatua, nykyistä Mannerheiminkatua. Tavaratalo Simolinin punatilimakasiini valmistui kuvan ottamisen jälkeen vuonna 1902 rantaan Nikolankadun vasempaan alareunaan. Kuvan ottamisen aikaan paikalla oli vielä puinen vaatimaton ranta-aitta. Nyt punatiilirakennuksessa toimii ravintola Porvoon Paahtimo. Jokirannassa näemme muutaman veneen rantautuneena. Tähän kohtaan jokea oli aikoinaan jo Engel ehdottanut siltaa, mutta se saatiin vasta vuonna 1957.

Nikolainkadulta vasemmalle vanhaan kaupunkiin kääntyvän Jokikadun alkupäästä voidaan erottaa muutamia edelleen käytössä olevia puurakennuksia. Nykyinen kahvipaahtimon pieni puinen rakennnus erottuu aivan Nikolainkadun ja Jokikadun kulmasta, samoin kuin sitä vastapäätä olevassa Nikolainkadun suuntaisessa talossa on nykyisin “By Pia’s” -vaatekauppa. Myös kuvan kaksikerroksinen talo Jokikadulla on edellen käytössä: alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja. Hienoa.

Nikolainkadun charmia

Kuva 2. Nikolainkatu (nyk. Mannerheiminkatu) 1890-luvun lopussa. Katu oli saanut kivetyksen ja puuistutukset  1870-luvun lopussa. Kuva Natalia Linsén. Porvoon Museo.

Kuva 2. Nikolainkatu (nyk. Mannerheiminkatu) 1890-luvun lopussa. Katu oli saanut kivetyksen ja puuistutukset 1870-luvun lopussa. Kuva Natalia Linsén. Porvoon Museo.

Nikolainkatu jakoi 1800-luvun puolivälistä Porvoon kaupungin kahteen osaan: uuteen ruutukaavapohjaiseen empirekaupunkiin ja sokkeloiseen vanhaan kaupunginosaan. No, niin sen sanotaan edelleen tekevän. Empirekaupunginosan kadut tahdottiin rakentaa leveiksi bulevardimaisiksi kaduiksi, paloturvallisuuden ja suurkaupukimaisemman vaikutelman takia. Näin, vaikka liikenne kaduilla oli edelleen vaatimatonta.

1800-luvun lopulla yleisin menopeli oli hevonen ja vuosisadan vaiheessa velosipedi eli tutummiin pyörä nousi suosituksi kulkuvälineeksi myös Porvoossa. Pyöräilystä tuli hieman hurjapäistä hommaa ja sen ajamiseen alettiin vaatia ajokorttia. Ensimmäinen auto Porvooseen hankittiin vuonna 1911. Venäjän keisarin mukaan nimetty Nikolainkatu uudelleennimettiin Mannerheimikaduksi vuonna 1943 sotamarsalkka ja presidentti Carl Gustaf Mannerheimin kunniaksi. Helsingissä saman kunnian sai “Heikinkatu”, joka vaihtoi nimensä Mannerheimintieksi.


Kuva 2. on todennäköisesti 1890-luvun loppupuolelta ja oikealla näkyvä vaalea kaksikerroksinen rakennus oli valokuvan ottamisen aikaan luultavasti melko uusi. Aiemmin kyseisessä kulmauksessa sijaitsi nimittäin Erik Söderströmin kirjakauppa, josta sai ostaa mm. Natalia Linsénin kuvaamia suosittuja maisemapostikortteja. Kirjakauppa oli yksikerroksisen empiretalon kulmassa. Kirjakaupparakennus sekä rannassa olevat ranta-aitat lienevät tuhoutuneet tulipalossa 1890-luvulla (lisäselvityksen paikka!).

Kuva: Vuonna 1903 valmistui Jokikadulle Porvoon Sähkö Oy:n rakennus, jonka Natalia Linsén valokuvasi joen pintaan upeasti heijastettuna. Kuvalähde: Porvoon museo.

Kuva: Vuonna 1903 valmistui Jokikadulle Porvoon Sähkö Oy:n rakennus, jonka Natalia Linsén valokuvasi joen pintaan upeasti heijastettuna. Kuvalähde: Porvoon museo.

Lopuksi


Toivottavasti nämä Natalia Linsénin ottamat kuvat ovat tuoneet iloa ja hieman avanneet ehkä Porvoon maisemia sinulle uudestakin näkökulmasta.

Mikäli sinulla on blogikirjoitukseeni kommentteja tai mahdollisia lisätietoja, raapustathan viestisi alla olevaan komenttikenttään tai lähetä sähköpostia. Kiitos!

Tässä kirjoituksessa olen käyttänyt lähteinä mm. kirjoja
- Carte Postale “Maisemapostikortteja vuosisadan vaihteen Porvoosta”. Tom Eklöf, 1989, Tryckeri och Tidning Ab i Borgä
- Natalia Linsénin ja John Granlundin Porvoo 1900, Merja Herranen - Olavi Hankimo, Siltala 2014.
- Porvoon kaupungin historia 3:2 1879-1918 (Anneli Mäkelä-Alitalo), Porvoon kaupunki, WS Bookwell Oy 2004.
- Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen, ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.

Previous
Previous

….Porvoon uusi empirekeskusta alkaa rakentua 1840-luvulla..Borgås nya empirecentrum börjar byggas på 1840-talet….

Next
Next

Natalian Linsénin valokuvia silakkamarkkinoilta tukin uittoon