….Kaupankäyntiä Jokikadulla, Välikadulla, Kirkkokadulla ja muilla kaduilla..Handel på Ågatan, Mellangatan och Kyrkogatan….
….Vanhassa Porvoossa oli jo 1800-luvun lopulla valtava määrä erilaisia kauppoja ja palvelualan liikkeitä. Tärkeimpiä kauppakatuja olivat Porvoonjokea myötäilevä Jokikatu ja kirkolle johtava Kirkkokatu. Jokikatua pidetään Suomen vanhimpana kauppakatuna ja sen varrella olivat 1800-luvulla kaikkein hienoimmat porvariston talot. Vanhan Porvoon poikittaiset pääkadut, Jokikatu, Välikatu ja Vuorikatu, muodostavat yhden kaupungin keskiaikaisista tunnusmerkeistä. Muita ovat keskiaikainen kirkko ja joidenkin rakennusten säilyneet kellarirakenteet. Keskiajalla ei vielä puhuttu ns. asemakaavasta, vaan kaupungin tiestö ja rakennukset olivat asettuneet niille sijoilleen ilman erityistä kaavoitusta.
Elinkeinovapaus 1879 rohkaisi monia kaupunkilaisia yrittäjäksi. Joihinkin kotitaloihin puhkaistiin erillinen ulko-ovi asiakaspalvelutilaan ja ikkunoita laajennettiin näyteikkunoiksi.
..
Redan på slutet av 1800-talet fanns det massor av olika butiker och affärer i gamla Borgå. De viktigaste handelsgatorna var Ågatan, som gick längs med ån, och Kyrkogatan, som ledde till kyrkan. Ågatan anses vara den äldsta gatan i Finland där det idkats handel. Vid Ågatan stoltserade 1800-talets finaste hus, ägda av borgarskapet. Gamla Borgås huvudgator, Ågatan, Mellangatan, Berggatan och Kyrkogatan, går alla i samma riktning, vilket är kännetecknande för en medeltida stad. Andra kännetecken i Borgå är kyrkan och källare som finns kvar i vissa byggnader sedan medeltiden. På medeltiden talade man inte om stadsplaner; vägarna och bebyggelsen hade bestått utan särskild planering.
Näringsfriheten, som infördes 1879, uppmuntrade många stadsbor till att bli företagare. I en del bostadshus gjorde man en ny dörröppning och rum för affärsverksamhet och fönster utvidgades till skyltfönster.
….
….Näkymä Porvoon Jokikatua etelään. Oikessa reunassa G.E. Henrikssonin nahkuriliikkeen kohdalla mies kantaa kainalossaan nahkapalasia. Valkea rakennus on ns. Porvoon linna, jossa on yöpynyt Ruotsin kuninkaita sekä Aleksanteri I Porvoon valtiopäivien aikaan. Vasemmassa reunassa seisostelee karvahatussaan Natalian aviomies Garbiel Linsén. Onko hän tullut Natalian avustajaksi loskaisena kuvauspäivänä? Kuva: Natalia Linsén (Porvoon Museo).
..
Bild 1. Utsikt söderut längs med Ågatan i Borgå. I högra hörnet vid G.E Henrikssons garveributik står en man med bitar av lädertyg under armen. Den ljusa byggnaden är det sk ”Slottet”. I vänstra hörnet står Natalias man Gabriel Linsén iklädd skinnmössa. Har han kanske assisterat Natalia i fotograferandet i tövädret? Bild: Natalia Linsén, Borgå museum.
….
….
Jokikatua etelään. Kuva Natalia Linsén (Porvoon Museo).
..
Söderut längs med Ågatan. Bild Natalia Linsén (Borgå museum).
….
….Jo keskiajalla jokea pitkin tuotiin tavaraa myyntiin Porvooseen ja ranta-aitat toimivat viennin ja tuonnin varastoina. Tämä ns. alakaupungin alue oli porvareiden ja kauppiaiden aluetta ja rantaan keskittyi myös paljon vettä tarvitsevaa tuotantoa kuten nahanparkintaa.
Rakennusten sijoittelu oli logistisesti nerokas. Pitkulaiset tontit ja kapeat pihapiirit liittivät rannan ja ranta-aitat Jokikadun varren kauppiaistaloihin. Kauppiastalojen alakerrat toimivat kauppatiloina ja yläkerrat asuntoina. Jokeen laskeutuvilla tonteilla saattoi sijaita lisää asuinrakennuksia, aittoja, sauna, paakari- eli leivintupa, navetta, käymälä tai tunkio. Jokikadun pihapiireistä osa on julkisia ja niissä voi tänä päiväkin tunnistaa näitä piharakennuksia.
..
Redan under medeltiden fraktades varor till försäljning längs med ån och strandbodarna fungerade som förvaringsplats för exporten och importen. Detta var borgarnas och handelsmännens domän och vid stränderna fanns även sådan verksamhet och produktion som krävde vatten, t ex garving. Platsen för byggnaderna var genial logistiskt sett. De långsmala tomterna och deras trånga gårdar förenade stranden och strandbodarna med handlarnas hus på Ågatan. I nedre våningen hade man sin affär och på övre våningen bodde man. Det kunde också finnas andra byggnader på tomterna som ledde mot ån; bodar, bastu, bagarstuga, ladugård, uthus. En del av gårdarna på Ågatana är offentliga och man kan ännu i denna dag se flera av ovannämnda byggnader.
….
Välikatu
….Välikatu jo nimenä kertoo, että katu ei ollut merkittävä kaupankäynnin paikka. Katukylteistä on erotettavissa kuitenkin “Gästgiveri” eli Kestikievari sekä “Guldsmed”, kultasepän liike. Aivan vasemmalla etualalla näkyy kondiittori K.E. Tötterströmin leipomon kyltti, jossa lukee saksaksi “myydään erilaisia leipiä”. Rakennus on nykyään Porvoon Museon omistama ja se on entisöity Holmin kauppiasperheen kotimuseoksi. Kyseinen kyltti on esillä museon eteisessä! Kuvassa vanhan raatihuoneen kulmalla seisoo kolme poikaa, joista yhden kirjaa kantavan pojan voidaan päätellä käyvän koulua. Kuva: Natalia Linsén (Porvoon Museo).
..
Namnet Mellangatan skvallrar om att gatan inte var en viktig gata beträffande handeln.
På en av gatskyltarna står det i alla fall Gästgiveri och på en annan Guldsmed. Alldeles i det vänstra hörnet nertill på bilden syns skylten till K.E Tötterströms bageri, där det på tyska står ”olika sorters bröd till salu”. Byggnaden ägs idag av Borgå Museum och är den Holmska handelsfamiljens hemmuseum. Ifrågavarande skylt kan man beundra i muséets tambur. På bilden finns även tre pojkar. En av pojkarna är av allt att döma skolelev eftersom han bär på en bok. Bild: Natalia Linsén (Borgå Museum)
….
Näkymä vanhan raatihuoneentorin suunnasta oikealle Flensborginrinteeseen ja vasemmalle Välikadulle. Kuva Natalia Linsén (Kuva Finna)
Kirkkokadun vilinää
Natalia Linsénin vuonna 1898 vilkkaalla Kirkkokadulta ottamasta valokuvasta voimme huomata mm. kuparipannujen ja läkkisepän liikkeet, tupakkakaupan, liinavaatekaupan ja useita räätäliliikkeitä. Kuva: Natalia Linsén (Porvoon Museo)
Kirkkokadun eteläpää, joka jatkuu etelään kohti empire-kaupunginosaa ja nykyistä Rauhankatua. Vasemmalla Söderströmin kirjapaino.
Nybergin kauppa, Nikolainkadun ja Kirkkokadun kulmassa. Kuva Natalia Linsén (Porvoon Museo).
Tässä kuvassa, Rahlinginkujaa myöten kohti Raatihuoneentoria, on taustalla olevan vaalean Hagertin talon oikeassa kulmassa dynamiittikauppa. Keskellä kaupunkia! Talossa sijaitsi aiemmin myös sokeritehdas. Nyt talossa sijaitsee pormestari Gabriel Hagertin (1706-1774) mukaan nimetty ravintola Gabriel 1763. Kuva Natalia Linsén (Porvoon Museo).
Vuorikatu pohjoiseen. Vasemmalla Johan Albert Nordbergin kirjasitomon kyltti ja oikealla Natalia Linsénin ateljeen kyltti. Kuva Natalia Linsén (Porvoon Museo).
Vuorikatu etelään, kadulla oli kaksi räätäkin liikettä. Kuva Natalia Linsén (Porvoon Museo).
Rautakauppa “jernhandel” Rihkamakadulla nykyisen Hotelli Runon kohdalla. Tämä lienee Natalia Linsénin viimeisimmiksi jääneitä kaupukikuvia.
LÄHTEITÄ
- Porvoon kaupunki, (mm. Launos, Aarno) 1972, Vanhan Porvoon rakentamista ohjaava kokonaissuunnitelma.
- Porvoo 1900, Natalia Linsén ja John Granlund, Merja Herranen - Olavi Hankimo, Siltala 2014.
- Porvoon kaupungin historia 3:2 1879-1918 (Anneli Mäkelä-Alitalo), Porvoon kaupunki, WS Bookwell Oy 2004.