….Perhe Borenius, elämää Vuorikadun talossa..Familjen Borenius och livet i huset på Berggatan….
….Maria Natalia Linsén (os. Borenius) syntyi Porvoossa 21.3.1844 Boreniuksen perheen neljänneksi lapseksi. Hänen kutsumanimeksi tuli Natalia ja lempinimeksi “Nattu”. Boreniuksen perhe oli aktiivinen vaikuttaja Porvoossa kulttuurin ja sivistyksen parissa ja perheen tuttavapiiri oli erittäin laaja ja kiinnostava.
..
Maria Natalia Linsén (f. Borenius) föddes i Borgå 21.3.1844. Hon var familjen Borenius fjärde barn. Hennes tilltalsnamn var Natalia och hon fick smeknamnet ”Nattu”. Familjen Borenius hade ett aktivt inflytande på det kulturella livet och bildningen i Borgå och familjens bekantskapskrets var mycket omfattande och intressant.
….
….Kuva 1. Natalian äiti Anna Lovisa Gustava (v. 1817-1861). Taiteilijan nimeä ei tiedossa. Lähde Finna.fi
..
Bild 1. Natalias mor Anna Lovisa Gustava ( 1817-1861). Konstnären okänd. Källa Finna.fi
….
….Natalian äiti Anna Lovisa Gustava (os. Ehrström, 1817-1861, kuva 1) oli syntynyt Turussa vuonna 1817 kirkkoherran tyttäreksi. Natalian äitiä Gustavaa luonnehdittiin älykkääksi, sielukkaaksi ja hyvin musikaaliseksi naiseksi. Hän soitti pianoa, lauloi ja jopa sävelsi. Gustava synnytti vuosina 1838-1858 yhdeksän lasta, joista kaksi poikalasta kuoli pian syntymän jälkeen.
Natalian isä rovasti Alexander Ferninand Borenius (1807-1881) oli vaikutusvaltainen henkilö. Hän oli Porvoon lukion eli Borgå Gymnasiumin matematiikan lehtori lähes 40 vuoden ajan ja toimi myös koulun rehtorina. Lisäksi rovasti Ferninand Borenius oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja edusti valtiopäivillä Porvoota ja pappissäätyä. Boreniuksen perheessä puhuttiin äidinkielenä ruotsia. Vielä vuonna 1880 noin 90 prosenttia porvoolaisista oli ruotsinkielisiä. Kielisuhteet olivat silloin jo muuttumaan päin ja suomenkielisten osuus kasvussa.
Natalialla oli viisi veljeä ja yksi sisar, Sofia Loviisa, lempinimeltään Lilli. Ikähaarukka seitsemän sisarusten kesken oli suuri. Sisaruksista vanhin, Lilli, oli Nataliaa kuusi vuotta vanhempi, kun taas nuorin, Ernst Theodor, oli neljätoista vuotta Nataliaa nuorempi.
..
Natalias mor Anna Lovisa Gustava ( f. Ehrström, 1817-1861, bild 1) föddes i Åbo år 1817 och var dotter till en kyrkoherde. Gustava beskrevs som en intelligent, själfull och mycket musikalisk kvinna. Hon spelade piano, sjöng och till och med komponerade. Gustava födde nio barn åren 1838-1858, varav två pojkar dog strax efter födseln.
Natalias far, prosten Alexander Ferdinand Borenius (1807-1881), var en inflytelserik person. Han var lektor i matematik vid Borgå Gymnasium i nästan 40 år och han verkade även som skolans rektor. Därtill verkade Natalias far aktivt inom samhället och representerade Borgå och prästerskapet under lantdagen. Den Boreniuska familjen hade svenska som modersmål. År 1880 var ca 90 procent av borgåborna svenskspråkiga. Förhållandet mellan spåken höll emellertid på att förändras och de finskspråkigas andel växte.
Natalia hade fem bröder och en syster. Systern hette Sofia Lovisa och kallades för Lilli och var äldst av syskonen. Hon var sex år äldre än Natalia. Den yngsta i syskonskaran, Ernst Theodor, var fjorton år yngre än Natalia.
….
….Kuva 2. Kuvassa Natalian lapsuudenperhe Borenius, kuvattuna todennäköisesti vuonna 1846. Parivuotias, tuleva valokuvaaja, Natalia istuu isänsä Ferninand Boreniuksen sylissä. Kuva on kopio ns. dagerrotyypistä ja valokuvaajana Porvoossa vieraillut Joseph Desarnod. Yksityisomistuksessa. Kopio Porvoon Museo.
..
Bild 2. Natalias barndomfamilj, den Boreniuska familjen, sannolikt år 1846. Den tvååriga
Natalia sitter i sin far Ferdinand Borenius famn. Bilden är en kopia av en s.k. dagerrotyp och den är fotograferad av Joseph Desarnod, som varit på besök i Borgå. Fotografiet är i privat ägo. Kopia, Borgå Museum.
….
….Boreniuksen perhe hankki omistukseensa suuren talon Porvoon Vanhalta Vuorikadulta vuonna 1852 Natalian ollessa kahdeksan vuotias. Vuorikatu on yksi neljästä joen suuntaisista pääkaduista Vanhassa Porvoossa, vain korttelin päässä Vanhalta Raatihuoneen torilta. Talo oli rakennettu vuonna 1807 ja ennen Boreniuksen perhettä talossa oli asunut mm. tullitarkastaja ja lukion lehtori. Tämän samaisen lapsuuskotinsa yläkertaan Natalia avasi 44-vuotiaana valokuvausateljeensa, ensimmäisen ammattimaisesti johdetun ja vakituisen Porvoossa.
Natalian tyttären Marian kirjoitelma “Den Gamla Gården” perhe-elämästä Vuorikadulla
Natalian lapsuutta ja Vuorikadun kodin elämää on seikkaperäisesti kuvaillut Natalian tytär Maria Linsén (1876-1966) kirjoitelmassaan “Den Gamla Gården”, suomeksi “Vanha Kartano” (talo tai piha). Kirjoitelma julkaistiin vuonna 1950 ja se perustuu Maria-tyttären muistoihin vierailuista Vuorikadulla “Boreniuksen talossa” isoisänsä Ferninandin luona sekä hänen oman lapsuusajan asumisesta samaisessa talossa, äitinsä Natalian ja isänsä Gabrielin sekä sisarustensa kanssa. Kirjoitelmassaan Maria Linsén kuvaa hyvinkin tarkkaan elämänmenoa Vuorikadun talossa, sen puutarhaa ja myös talon vilkasta sosiaalista elämää.
..
Familjen Borenius skaffade sig ett stort hus på gamla Berggatan i Borgå år 1852 då Natalia var åtta år gammal.Huset var byggt år 1807 och hade bebotts av bl.a. en tullinspektör och en gymnasielektor innan den Boreniuska familjen flyttade in. Det var i övre våningen på detta hus som Natalia öppnade sin fotoateljé som 44 åring.
Dottern Maria skrev om livet på Berggatan
Natalias dotter Maria Linsén (1876-1966), har ingående beskrivit sin moders barndom och livet i hemmet på Berggatan i sin uppsats ”Den gamla gården”. Uppsatsen publicerades år 1950 och i den beskriver Maria Linsén väldigt noggrant livet i huset på Berggatan, dess trädgård och även det livliga sociala livet.
….
….Kuva 3. Kansikuva Natalia Linsénin tyttären kirjoitelmasta “Den Gamla Gården”, joka kertoo Boreniuksen ja Linsénien perheiden elämästä Vuorikadulla 1850-luvulta eteenpäin. Linkki kirjoitelmaan on tämän blogin lopussa.
..
Bild 3. Omslagsbilden av uppsatsen ”Den Gamla Gården”, som berättar om familjerna Borenius och Linséns liv på Berggatan från och med 1850-talet.
….
….Lisäksi kirjoiteltamassa on tuotu esiin Marian äidin valokuvaaja Natalia Linsénin omia muistoja talosta sekä Marian havaintoja äidistään ja hänen luonteesta. Artikkeli onnistuu hieman valaisemaan Natalian elämää ja hänen persoonaansa. Mutta harmittavasti Natalian rooli jää muun kerronnan varjoon. Esimerkiksi Natalian aikakaudesta ammattivalokuvaajana vuodesta 1888 eteenpäin, ja samalla tärkeänä perheen toimeentulon tuojana, ei ole lainkaan mainintaa. Nämä vuodet on kirjoituksessa yksinkertaisesti hypätty yli, mikä itseäni suuresti harmittaa. Artikkeli on tästä puutteesta huolimatta ehkä merkittävin tiedonlähde ja henkilökohtaisin kurkistus Natalian elämään ja persoonaan, aihealue, jota siis raotetaan kirjoitelman sivutuotoksena.
Kirjoitelma toimii myös hyvänä lähteena kuvaten tarkasti elämää ja myös sosiaalisia suhteita porvoolaisessa kulttuuri- ja sivistysperheessä 1800-luvun puolesta välistä sen vuosisadan lopulle. Olen suomentanut artikkelin sisältöä parhaan kykyni mukaan. Koko artikkelin suomentaminen ammattikääntäjän toimesta olisi mielestäni tarpeen. Linkki digitaalisesti ladattavaan artikkeliin on tämän blogin lopussa.
Natalian tytär Maria Linsén eli hyvin pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1876 Porvoossa, Suomessa, joka oli vahvasti osa Venäjän suurruhtinaskuntaa ja hän kuoli vasta yhdeksänkymmenenvuoden iässä vuonna 1966, itsenäisessä Suomen valtiossa. Maria Linsén teki työuran Porvoossa pankin kassanhoitajana.
Hevoskyydillä Kivennapaan sukuloimaan
Vuorikadun pihalla oli talli, jossa pidettiin hevoskärryä. Kesän tullen se otettiin ulos, ja joskus koko suuri perhe lähti monen viikon matkalle isän Ferninand Boreniuksen kotiseudulle Itä-Suomeen. Natalian isä oli kotoisin paikkakunnalta nimeltä Kivennapa “Kivinebb”, joka sijaitsee Viipurinläänissä kuudenkymmenen kilometrin päässä Pietarista (Maria-tyttären kirjoitelman julkaisun aikaan vuonna 1950 Neuvostoliitolle menetetyssä Karjalassa). Silloin paikkakunta oli osa Suomea, Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Kun hevoskyydillä lähdettiin matkaan, eväät pakattiin mukaan ja niitä pysähdyttiin matkanvarrella syömään Marian kertoman mukaan kauniisiin pysähdyspaikkoihin. Pitkällä matkalla hevosia vaihdettiin krouvien kohdalla.
Tulkitsen, että Natalian tytär Maria viittaa kertomuksessaan äitinsä muistoihin näistä matkoista, sillä Maria itse syntyi vuonna 1876 ja hän oli viisi vuotias, kun hänen isoisänsä rovasti Alexander Ferninand kuoli. Natalian äidin Gustavan lapsuuden perhe oli asunut Pietarissa perheen isän seurakuntatyön takia. Olisiko tässä yhteys Natalian vanhempien tutustumiseen? Aihe on erillisen selvittämisen paikka.
Perheen tyttäret nukkuivat Vuorikadun talon yläkerrassa, talon pohjoispäädyn huoneessa ja pienemmät pojat “vinttikerroksen” (yläkerros) eteläpäädyssä. Vanhimmat veljekset asuivat yhdessä piharakennuksista. Tyttöjen huoneesta laskeutui alas keittiökammariin kierreportaat, mikä oli myöhemmin käytännöllistä heidän otettua vastuun kodinhoidosta.
Vuorikadun kodin puutarhan piharakennuksessa asui myös palomies Hjort, jota kutsuttiin nimellä trumpetti-murmelieläin (ruotsiksi “ett trumpet murmeldjur”). Häneltä oli vaikea saada ystävällistä sanaa ja hänen tehtävänsä oli puhaltaa trumpettiin, jos tuli oli päässyt irti! Tästä juontui varmasti outo lempinimi.
Vuorikadun kodissa ovet avoinna ja vieraanvaraisuutta
Maria-tytär kuvailee Vuorikadun kotia vieraanvaraiseksi ja hauskaksi paikaksi. Natalia oli todennut tyttärelleen Marialle, että Vuorikadun kotitalo oli kuin ”gästgiveri”, kievari, ravintola, majatalo! Natalian isän rovasti Ferninand Boreniuksen ollessa lukion rehtorina koulun kuoron jäsenet ja monet muut vieraat tulivat ja menivät talossa. Ja koska Ferninand oli myös tuomiokirkon asessori (hoiti kirkollista hallintoa), seurakunnan väkeä vieraili talossa jatkuvasti.
Natalian perheessä harrastettiin musiikkia ja kaikki Boreniuksen perheen jäsenet olivat hyvin musikaalisia. Natalia itse soitti taitavasti pianoa, lauloi sopraanosta kontra-alttoon. Natalia tosin itse totesi, että näiden äänien välissä oli “liitoskohta”, joka vastasi hänen äänenkorkeuttaan. Natalian tyttären Marian kirjoituksesta välittyy tunnelma, että Natalia varttui kodissa, jossa oltiin hyvin sosiaalisia ja alttiita erilaisille vaikutteille. Eräänä päivänä muuan Gabriel Linsén, kaupunkiin muuttanut kuoronjohtaja, vieraili Boreniuksien talossa. Nämä vierailut koituivat hyvällä tavalla Natalian kohtaloksi.
Maria kirjoittaa, että hänen Isoisänsä Ferninand oli melko ankara mies, mutta pohjimmiltaan suopea. Joskus isoisä lainasi rahaa lukion oppilaille, joilla ei ollut varaa kotimatkaan lukuvuoden päättyessä. Tätä hän ei tosin tehnyt mielellään, mutta heltyi kuitenkin, jos oppilas oli kovassa pulassa.
Rovasti kuoli vuonna 1881 ja Boreniuksen talon sai haltuunsa Natalian naimaton sisar Lilli. Lilli muutti piharakennukseen ja vuokrasi päätalon ulkopuoliselle. Aiemmin on esitetty, että Boreniuksen Vuorikadun talon olisi saanut haltuunsa rovasti Boreniuksen sisar “Lilli”. Mutta Maria kirjoittaa kirjoitelmassa Den Gamla Gården, että talon sai haltuunsa “Moster Lilli”, mikä viittaa Marian äidin Natalian siskoon eli juurikin Lilli-tätiin. Uskotaan häntä.
..
I uppsatsen lyfts även Marias moders, Natalia Linséns, minnen från huset fram. Där finns också en del iakttagelser av modern och dennas karaktär. Artikeln lyckas delvis belysa Natalias liv och hennes personlighet. Men förargligt nog uppmärksammas inte alls tidsperioden då Natalia verkade som professionell fotograf från år 1888 framåt. Under denna tid var Natalias arbete en betydande inkomstkälla för familjen. Artikeln är trots denna brist ändå kanske den mest betydande källan och den mest personliga inblick i Natalias liv och person.
Uppsatsen beskriver även noggrant livet och de sociala relationerna i de kulturella och bildade familjerna från mitten av 1800-talet till slutet av århundradet. Enligt mig borde man översätta hela artikeln till finska.
Natalias dotter Maria Linsén levde ett mycket långt liv. Hon föddes år 1876 i Borgå, i ett Finland, som var en del av Rysslands storfurstendöme. Hon dog 90 år gammal år 1966, i den självständiga staten Finland. Maria Linsén arbetade i Borgå som bankkassör.
Familjens döttrar sov i övre våningen av huset på Berggatan, i rummet som vette mot norr och de mindre pojkarna sov i vindsvåningen i rummet i den södra ändan av huset. De äldre bröderna bodde i en av gårdsbyggnaderna.
Det fanns en spiraltrappa som ledde ner till kökskammaren från flickornas rum, vilket var praktiskt med tanke på att det var de som senare tog huvudansvaret för hushållssysslorna i hemmet. I trädgården fanns en gårdsbyggnad och i den bodde brandvakt Hjort, som kallades för ”ett trumpet murmeldjur”. Det var svårt att få ett vänligt ord från honom. Dessutom var hans uppgift som brandvakt att blåsa i trumpet om elden var lös i staden!
På gården fanns ett vagnslider för hästvagnen. Ibland om somrarna besökte familjen Natalias fars, Ferdinand Borenius, hemtrakt ”Kivinebb”. Det ligger i Viborgslän 60 km från St.Petersburg, i Karelen som sedermera förlorades åt Sovjetunionen. Finland var alltjämt ett av Rysslands storfurstendömen.
Man reste med häst och kärra och packade med matsäck, som man sedan stannade och åt på vägen på vackra ställen, enligt Marias berättelse. Resorna till Kivinebb räckte flera veckor och emellanåt byttes hästarna ut vid krogarna.
Jag tolkar det som att Natalias dotter Maria hänvisar till sin moders minnen ifråga om resorna och inte till sina egna. Maria själv föddes år 1876 och var endast fem år när hennes morfar prost Alexander Ferdinand dog.
Dörren stod öppen i hemmet på Berggatan
Atmosfären i dotterns essä är sådan att man får känslan av att modern Natalia växte upp i ett hem där man var väldigt social och öppen för olika intryck. Hemmet på Berggatan beskrivs
också som ett hem som är gästfritt och där det är roligt att vara. Natalia hade sagt åt sin dotter Maria att hemmet på Berggatan var som ”ett gästgiveri”. När Natalias far var rektor för gymnasiet, kom och gick det många gäster genom dörren, bl.a. medlemmarna i skolans kör. Även församlingmedlemmar gästade flitigt hemmet, eftersom Ferdinand var assessor vid domkapitlet (han skötte alltså om kyrkans förvaltning).
I Natalias familj musicerades det flitigt och alla familjemedlemmar i den Boreniuska familjen var musikaliska. Natalia själv var en skicklig pianist och sjöng allt från sopran till kontra-alt. Natalia konstaterade att det mellan dessa stämmor fanns en skarv som motsvarade hennes stämma. En dag besökte en viss körledare som flyttat till staden, det Boreniuska huset. Det var Gabriel Linsén. Dessa besök formade Natalias öde.
Maria skriver att hennes farfar Ferdinand var en ganska sträng man, men innerst inne godhjärtad. Ibland lånade han pengar till elever som vid terminens slut inte hade råd med sin hemresa.
Natalias far Ferdinand dog år 1881 och det Boreniuska huset tillkom Natalias ogifta syster Lilli. Lilli själv flyttade in i husets gårdsbyggnad och hyrde huset åt en utomstående familj. Det har tidigare angetts att huset på Berggatan skulle ha tillkommit prost Borenius syster ”Lilli”. Maria skriver dock att ”Moster Lilli” skulle ha ärvt huset. Detta hänvisar till Marias mors syster, dvs Natalias syster Lilli.
….
….Kuva 4. Rovasti Alexander Ferdinand Borenius (1808-1881) oli Porvoon Lukion eli Borgå Gymnasiumin lehtori lähes 40 vuotta ja myös sen rehtori. Kuvaaja Daniel Nyblin (ajankohta ei tiedossa). Reprokuvaaja Markku Haverinen.
..
Bild 4. Prost Alexander Ferdinand Borenius (1808-1881) var lektor vid Borgå Gymnasiun i närmare 40 år. Han var även skolans rektor. Fotograf Daniel Nyblin (tidpunkten okänd). Reprofotograf Markku Haverinen.
….
….Kuva 5. Natalian lapsuuden koti, Boreniuksen talo, Vuorikadulla Porvoossa. Taloa kutsutaan myös Linsénin taloksi. Kuva Outi Leppälä-Pekkinen.
..
Bild 5. Natalias barndomshem, det Boreniuska huset på Berggatan i Borgå. Foto Outi Leppälä-Pekkinen.
….
….Kuva 6. Ateljeekuva noin 20 vuotiaasta päättäväisen näköisestä Natalia Boreniuksesta (myöh. Linsén). Kuvaajana Porvoossa vieraillut valokuvaaja Alfred Ottelin, kuvausvuosi todennäköisesti 1864. Kuva:: Porvoon Museo, Runebergin koti.
..
Bild 6. Ateljéfotografi av Natalia Borenius (senare Linsén), ca 20 år gammal, med en beslutsam min. Fotograf Alfred Ottelin, som besökt Borgå. Fotograferingsår sannolikt 1864. Foto: Borgå Museum, Runebergs hem.
….
….Äiti Gustava kuolee vain 44 vuotiaana
Natalian äiti Gustava menehtyi 16. joulukuuta vuonna 1861 vain neljänkymmenenneljän vuoden iässä. Natalia oli tuolloin vasta seitsemäntoistavuotias. Porvoossa riehui kuolemaa niittävä kulkutauti, jota kutsuttiin nimellä “hungertyfus”, lääketieteelliseltä nimeltään “typhus”. Gustava kuolinsyy oli joko pilkkukuume tai lavantauti. Aikakautena ei aina ollut keinoja selvittää tarkkaan taudinkuvaa. Vuonna 1860 oli erittäin paha katovuosi ja ihmisiä käveli jopa paljain jaloin pohjoisesta Suomesta etelään ruoan toivossa. Gustava oli yksi niistä porvoolaisista rouvista, jotka olivat olleet jakamassa ruoka-apua Porvooseen saapuneille nälkäänäkeville ihmisille. Kulkutaudit levisivät ja Natalian äidistä tuli yksi uhreista. Natalia kertoo tyttärelleen Marialle tämän kirjoittaessa muistiinpanoja Vuorikadun talosta, että vuonna 1860 “kaupungissa ei nähty kuin suruasuihin pukeutuneita ihmisiä”. Boreniuksen perheen on täytynyt olla surunmurtama. Natalian nuorin veli Ernst oli vasta kolmevuotias Gustava-äidin menehtyessä.
Natalia asui koko elämänsä Porvoossa, poislukien aikaa ennen valokuvausateljeen avaamista (vuonna 1888), jolloin hän asui Viipurissa kouluttautuessaan valokuvaajaksi.
Lähteitä
- Kirjoitelma “Den Gamla Gården”, Maria Linsén https://docplayer.se/4829684-Den-gamla-garden-anna-maria-linsen.html
- Kirja: Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon Museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.
..
Modern Gustava dör 44-år gammal
År 1860 var ett förödande nödår i Finland. Människor promenerade till och med barfota från norra till södra Finland i hopp om mat. Gustava var en av de borgåfruarna som delade ut mat åt de hungrande människorna som kom till staden. Farsoterna spred sig och Natalias mamma blev ett av offren. Natalias mor Gustava avled den 16 december år 1861. Hon blev bara 44 år gammal. Natalia var 17 år när detta skedde.
En farsot som kallades ”hungertyfus” (den medicinska termen, ”typhus”), härjade i Borgå och skördade liv. Tyfusen tog även Gustava. Natalia berättar för dottern Maria att det det året ”inte sågs annat än sorgklädda människor i staden”. Den Boreniuska familjen måste ha varit nedbruten av sorg. Natalias yngsta bror Ernst var bara tre år gammal när mamma Gustava dog.
Natalia bodde hela sitt liv i Borgå, bortsett från tidsperioden före öppnandet av fotograferingsateljén (år 1888). Vid den tiden bodde hon i Viborg och studerade till fotograf.
Huvudsakliga källor:
- Kirjoitelma “Den Gamla Gården”, Maria Linsén https://docplayer.se/4829684-Den-gamla-garden-anna-maria-linsen.html
- Kirja: Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon Museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.
….